Epeiros
Epeiros (kreik. Ήπειρος, Ípeiros)[2] eli Epeiroksen alue (Περιφέρεια Ηπείρου, Periféreia Ipeírou) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta sekä yksi maan historiallis-maantieteellisistä alueista. Se kuuluu Epeiroksen ja Länsi-Makedonian hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Ioánnina.[3][4]
| Epeiroksen alue Περιφέρεια Ηπείρου |
|
|---|---|
| Alue | |
 Sijainti |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Epeiros ja Länsi-Makedonia |
| Alueyksiköitä | 4 |
| Kuntia | 18 |
| Perustettu | 1987 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Ioánnina |
| Pinta-ala | 9 203 km² (8.) |
| Väkiluku (2021) | 319 991[1] (9.) |
| – väestötiheys | 34,77 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | GR-D |
| – NUTS | EL54 |
| www.php.gov.gr | |
Epeiros sijaitsee Kreikan luoteisosassa. Alueen pinta-ala on 9 203 neliökilometriä[5] ja asukasluku 319 991 (vuonna 2021).[1] Epeiroksen maasto on vuorista ja Píndos-vuoristo erottaa sen idässä olevista Thessaliasta ja Makedoniasta. Historiallisesti Epeiros käsitti myös nykyisen Albanian eteläosat – kreikkalaiset kutsuvat tätä aluetta Pohjois-Epeirokseksi.
Maantiede
muokkaaEpeiros käsittää alueen, joka rajautuu lännessä Joonianmereen, pohjoisessa Albaniaan, idässä Píndos-vuoristoon ja etelässä Amvrakikóslahteen. Pohjoisen Píndoksen itäpuolella sijaitsee Länsi-Makedonia ja Eteläisen Píndoksen itäpuolella Thessalia. Amvrakikóslahden eteläpuolella sijaitsee Länsi-Kreikan alue ja Aitolia-Akarnania.[6][7]
Epeiroksen alue on vuoristoista. Vuoret ovat kalkkikiveä ja jyrkimpiä lännen puolelta.[6] Korkein vuori on pohjoisosassa sijaitseva Smólikas (2 637 m), joka on Kreikan vuorista toiseksi korkein. Muut korkeimmat vuoret ovat Grámmos (2 520 m), Týmfi (2 497 m), Kakardítsa (2 429 m) ja Lákmos (2 295 m). Vuoristosta ja vallitsevista tuulista johtuen alueen sademäärät ovat Kreikan suurimpia.[6]
Vain alle 4 prosenttia Epeiroksen pinta-alasta on tasankomaata.[6][7] Merkittävimmät joet alueella ovat Achelóos, Kalamás, Árachthos, Loúros ja Aóos, ja suurimmat järvet Pamvótida eli Ioánninnanjärvi sekä Pournárin ja Aóoksen tekojärvet.
Epeiroksen suurimmat kaupungit ovat alueen pääkaupunki Ioánnina (65 574 asukasta) sekä Árta (21 895) ja Préveza (19 042) (vuonna 2011).[8] Väestö on keskittynyt Ioánninan seudulle. Tasankomaan vähyydestä johtuen myös maatalousmaata ja maataloutta alueella on suhteellisen vähän. Epeiroksesta puuttuvat myös merkittävät luonnonvarat, ja myös teollisuus on vähäistä.[6]
Epeiroksen alueella sijaitsee Kreikan suurin kansallispuisto Pohjoisen Píndoksen kansallispuisto, johon kuuluvat muun muassa Smólikas-vuoren alue, Aóos-joen lähteet ja rotkoalue sekä Víkoksen rotko.[7][9] Amvrakikóslahden ranta on merkittävää kosteikkoaluetta. Epeiroksen ja osaksi Albanian rannikon edustalla sijaitsee Korfun saari.
Historia
muokkaaAntiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Antiikin Epeiros
.svg)
Antiikin aikana Epeirokseen luettiin nykyistä laajempi alue, mukaan lukien nykyisen Albanian eteläosa. Epeirosta asuttivat useat heimot, joista merkittävimmät olivat khaonit, thesprotit ja molossit. Ajan kuluessa molosseista tuli Epeiroksen voimakkain heimo, ja Epeiroksesta kehittyi näiden johtama kuningaskunta. Epeiros sai poliittista merkitystä 300-luvulla eaa. Molossien kuningas Arybbas solmi liiton Makedonian Filippos II:n kanssa, ja Filippos nai Arybbaan tyttären Olympiaan. Tämän seurauksena Epeiroksen ja Makedonian välille muodostui liittolais- ja sukuside.[10][11][12]
Epeiroksen merkkittävimmäksi kuninkaaksi tuli tätä sukua ollut Pyrrhos, jonka aikana 200-luvun eaa. alkupuolella Epeiros nousi suurimpaan kukoistukseensa. Tuolloin Epeiroksen merkittävin kaupunki oli Pyrrhoksen pääkaupunki Ambrakia. Merkittävin kulttipaikka oli Dodonan oraakkelinpaikka. Pyrrhos soti roomalaisia vastaan ja teki suuren sotaretken Suur-Kreikkaan ja Sisiliaan. Pyrrhoksen jälkeen Epeiros näytteli välillä tärkeää osaa makedonialaisissa valtataisteluissa. Rooman ja Makedonian välisissä niin kutsutuissa makedonialaissodissa Epeiros tuki Makedoniaa, ja kukistui yhdessä sen kanssa vuonna 168 eaa. Roomalaiset tuhosivat Epeiroksen kaupungit, ja näiden kerrotaan vieneen jopa 150 000 epeiroslaista orjiksi.[10][11][12][13]
Roomalaisella kaudella Epeiroksen alueesta tehtiin Rooman provinssi nimellä Epirus Vetus. Epeiros ei koskaan antiikin aikana toipunut roomalaisten aiheuttamasta iskusta, vaan jäi erityisesti sisäosiltaan pitkäksi aikaa suhteellisen autioksi. Rannikkoalue kuitenkin menestyi myös roomalaisella kaudella. Tuolloin Epeiroksen keskuksena toimi Augustuksen vuonna 31 eaa. perustama Nikopolis.[10][6][12]
Myöhempi historia
muokkaa
Rooman vallan aikana ja seuranneella bysanttilaisella kaudella Epeiroksen alueen asuttivat vähitellen illyrialaiset sekä albaanit, joita on usein pidetty illyrialaisten jälkeläisinä.[12] Epeiros oli Bysantin läntisimpiä osia. Alueen sisäosat toipuivat jossain määrin bysanttilaisella kaudella,[6] ja muun muassa entisen Ambrakian paikalle perustettiin Ártan kaupunki.
Epeiros oli osa Bysantin valtakuntaa aina vuoteen 1204, jolloin neljännen ristiretken sotajoukot valtasivat Konstantinopolin. Bysantin valtakunta hajosi pienempiin valtioihin ja Mikael I Dukas perusti Epeiroksen despotaatin, joka säilyi vuoteen 1359. Silloin se liitettiin takaisin keisarikuntaan (ks. Nikaian keisarikunta). Serbialaiset ja albaanit käytännössä valloittivat alueen kuitenkin jo vuonna 1318.[6]
Osmanien valtakunta valtasi Epeiroksen vuonna 1430.[6] Osmanivallan aikana Epeiros oli osa Albaniaa, ja sen väestö oli pitkälti albaaneja.[12] Vuonna 1788 Ioánninan paššaksi nimitettiin Ali pašša, joka lopulta vuodesta 1810 hallitsi Epeiroksen lisäksi aluetta Albaniasta Peloponnesokselle Osmanien valtakunnasta riippumatta. Hänen hallintonsa voidaan nähdä eräänä syynä vuonna 1821 alkaneelle Kreikan vapaussodalle.[6]
Kreikan itsenäistyttyä Epeiros jäi osaksi osmanivaltakuntaa, mutta kreikkalaiset jatkoivat taistelua alueen liittämiseksi Kreikkaan. Epeiroksen alue liitettiin Kreikkaan ensimmäisen ja toisen Balkanin sodan jälkeen tehdyssä Bukarestin rauhassa vuonna 1913. Albanian puoleinen Pohjois-Epeiros oli Kreikan valtaamana vuosina 1918–1923, mutta palautettiin tämän jälkeen Albanialle. Toisessa maailmansodassa vuonna 1940 Albanian vallannut Italia hyökkäsi Kreikkaan Epeiroksen alueelle, mutta kreikkalaiset pystyivät valtaamaan suuren osan alueesta takaisin ennen Saksan tuloa Italian avuksi. Tämän jälkeen Epeiros oli miehitettynä muun Kreikan tavoin vuoteen 1944 saakka.[6]
Alueyksiköt ja kunnat
muokkaa
Vuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[8]
| Alueyksikkö | Kunta | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|
| Ártan alueyksikkö |
Árta | 43 166 |
| Geórgios Karaïskákis | 5 780 | |
| Kentriká Tzoumérka | 6 178 | |
| Nikólaos Skoufás | 12 753 | |
| Yhteensä: 67 877 | ||
| Ioánninan alueyksikkö |
Ioánnina | 112 486 |
| Dodóni | 9 693 | |
| Kónitsa | 6 362 | |
| Métsovo | 6 196 | |
| Pogóni | 8 960 | |
| Vóreia Tzoumérka | 5 714 | |
| Zagóri | 3 724 | |
| Zítsa | 14 766 | |
| Yhteensä: 167 901 | ||
| Prévezan alueyksikkö |
Préveza | 31 733 |
| Párga | 11 866 | |
| Zirós | 13 892 | |
| Yhteensä: 57 491 | ||
| Thesprotian alueyksikkö |
Igoumenítsa | 25 814 |
| Filiátes | 7 710 | |
| Soúli | 10 063 | |
| Yhteensä: 43 587 | ||
| Yhteensä: 336 856 | ||
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Τεύχος Β' 2090: Αριθμ. 2081/Β4 - 241 Εφημερίδα της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 7.4.2024. Viitattu 9.9.2024. (kreikaksi)
- ↑ Kreikan alueet: Epeiros EuroVoc. Multilingual Thesaurus of the European Union. Arkistoitu 4.9.2014. Viitattu 28.8.2014.
- ↑ Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 3.7.2014. Viitattu 30.5.2014.
- ↑ Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 30.5.2014.
- ↑ Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j k Epirus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ a b c Epirus Geography Greeka.com. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
- ↑ The Proteted Area Northern Pindos National Park. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Epeiros”, Antiikin käsikirja, s. 149. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b Kari, R.: Historian ABC, s. 364–366. (Osa 1) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000. ISBN 951-31-1093-1
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Epeirus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto, s. 94. (Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen) Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Epeiros Wikimedia Commonsissa
- Περιφέρεια Ηπείρου. Epeiroksen alueen kotisivu. (kreikaksi)
