Djiboutin sisällissota

Djiboutin sisällissota oli vuosina 1991–1994 käyty sisällissota Djiboutin hallituksen ja Front pour la restauration de l'unité et de la démocratie -liikkeen (FRUD) välillä. Yhteenotot päättyivät osapuolten välisellä sopimuksella vuonna 1994, mutta FRUD-liikkeen sirpaleryhmä FRUD - AD jatkoi pienimuotoista vastarintaa, joka johti jälleen yhteenottoihin vuosina 1999–2000.

Djiboutin sisällissota
Päivämäärä: 1991–2000 Paikka: Djibouti Lopputulos: rauha sopimusten kautta
Osapuolet
Djibouti	FRUD FRUD - AD
Komentajat
Hassan Gouled Aptidon	Ahmed Ougoureh Kible Ahmed Dini

Tausta

Entinen Ranskan siirtomaa Djibouti itsenäistyi vuonna 1977. Maan kaksi suurinta etnistä ryhmää ovat afarit ja somalit. Somalien kaksi klaania, issat ja gadabousit, muodostavat maan väestön enemmistön ja heitä asuu pääosin maan eteläosassa afarien asuttaessa pohjoista. Djiboutin ensimmäinen presidentti Hassan Gouled Aptidon oli taustaltaan issa ja hän suosi hallinnossaan heitä. Vuonna 1981 oppositiopuolueet kiellettiin ja eri oppositioryhmittymät perustivat lopulta FRUD-liikkeen vuonna 1991. FRUD-liikkeen jäsenet olivat taustaltaan pääosin afareja ja liike aloitti hyökkäykset Djiboutin hallintoa vastaan marraskuussa 1991.

Sisällissota

Marraskuun puoliväliin mennessä FRUD oli vallannut kaksi kaupunkia Djiboutin pohjoisosassa. Djiboutin hallitus reagoi tähän pyytämällä apua Ranskasta ja 27. marraskuuta presidentti ilmoitti, että jonkinlaisista muutoksista järjestelmään tehtäisiin kansanäänestys. Kapinallisia hallitus väitti ulkomaalaisiksi sotilasjoukoiksi. Ranska ilmoitti lähettävänsä pohjoiseen sotilastarkkailijoita varmistamaan, että Djiboutin alueelle ei tulisi ulkomaalaisia sotilasjoukkoja. FRUD julisti joulukuussa tulitauon tarkkailijoiden päästämiseksi alueelle. Ranskan rooli kasvoi myös sen edustajien neuvoteltua molempien osapuolien kanssa. Edistysaskelia sodan ratkaisemiseksi otettiin vuonna 1992, kun Djibouti vapautti vangitun FRUD:in jäsenen Abbate Ebo Adoun.

FRUD oli pitänyt tätä neuvottelujen aloittamisen ehtona. Neuvottelujen tuloksena saatiin aikaan aselepo helmikuussa 1992 ja maahan tuli ranskalaisia rauhanturvaajia. Maassa otettiin myös käyttöön useammat puolueet sallinut perustuslaki, mutta kun vaalit järjestettiin vain kahden oppositiopuolueen oli sallittu rekisteröityä. Väkivaltaisuudet alkoivat jälleen marraskuussa 1992 ja ranskalaiset rauhanturvaajat vetäytyivät. Huhtikuussa 1994 FRUD jakautui kahtia neuvotteluja ja rauhaa ajaneen Ahmed Ougoureh Kiblen kannattajien ja sodan jatkamista halunneen Ahmed Dinin välillä. Kiblen kannattajat neuvottelivat hallituksen kanssa ja saivat kesäkuussa 1994 aikaan sopimuksen, jolla tehtiin mahdolliseksi FRUD:in osallistuminen politiikkaan. Tätä sopimusta seurasi rauhansopimus joulukuussa, jonka mukaan FRUD sai paikkoja maan hallinnossa.

Ahmed Dinin kannattajat eli FRUD - AD jatkoivat sopimusta seuranneiden muutaman vuoden ajan pienimuotoista vastarintaa. Tilanne kuitenkin kiristyi Eritrean ja Etiopian rajakiistoista syttyneen sodan myötä vuonna 1998. Eritrea syytti Djiboutia Etiopian tukemisesta ja vastauksena tähän Djibouti lähetti sotilaitaan maan Eritrean vastaiselle rajalle pohjoiseen. Alue oli myös FRUD - AD:n kannattajien tukialuetta ja liike teki iskun armeijan tukikohtaan vuoden 1999 puolella ja vaati sen jälkeen neuvotteluja hallituksen kanssa. Toukokuussa samana vuonna presidentti Gouled Aptidon erosi ja asetti seuraajakseen sukulaispoikansa Ismail Omar Gellehin. Vallanvaihto vähensi jännitteitä ja 7. huhtikuuta vuonna 2000 FRUD - AD ja hallitus päätyivät sopimukseen keskenään. FRUD - AD:n joukot liitettiin Djiboutin armeijaan samalla, kun muut Djiboutin joukot vetäytyivät pohjoisesta. Samalla uudistettiin maan poliittista järjestelmää.