Antropologia

Antropologia (muinaiskreikan sanoista ἄνθρωπος, anthrōpos ’ihminen’ ja λογία, logia ’oppi’) eli ihmistutkimus on ihmisille (Homo-suvun eläimet, myös muut kuin Homo sapiens) ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkivan tieteen yleisnimitys. Sana ”antropologia” on viitannut eri aikoina moniin eri aloihin ja se on tiiviissä yhteydessä moneen muuhun tieteenlajiin, kuten luonnontieteisiin, kielitieteeseen ja arkeologiaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan antropologiaa yhteiskuntatieteenä. Suomessa antropologian opetuksessa on painotettu kulttuurien vertailevaa tutkimusta.

Ihmisen biologian tutkiminen

Pääartikkeli: Biologinen antropologia

Biologinen eli fyysinen antropologia on nimike, jota ovat käyttäneet pääasiassa yhdysvaltalaiset yliopistot. Näissä tutkimusyksiköissä on perinteisesti tutkittu ihmislajin biologisia ominaisuuksia kautta aikojen. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi fossiilien perusteella eri kädellisten ja ihmislajien elintavoista, ympäristöstä ja ravinnon käytöstä. Lisäksi on tehty ihmisen rotuja koskevia tutkimuksia ja karttoja.

Biologisen antropologian nimen alla myös tehdään paljon tutkimusta, jonka voisi luokitella myös vaikkapa evoluutiopsykologiaan, arkeologiaan tai ekologiaan (esimerkiksi H. Clark Barrettin tutkimukset Ecuadorin shuar-intiaanien viljelystä tai Robert Boydin kulttuurin kehityksen teoriat).

Tunnetumpia antropologian alan tutkijoita ovat olleet esimerkiksi Paul Broca (1824–1880), joka kehitti kallonmittausmenetelmiä, ja Franz Boas (1858–1942), joka tutki muun muassa inuiiteiksi kutsumiensa ihmisten luita. Tunnettuihin nykyisiin tutkijoihin lukeutuu esimerkiksi Robert A. Foley, jonka tutkimusaiheita ovat olleet muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus ihmislajien sukupuuttoihin, kivityökalujen kehitys ja modernin käyttäytymisen tutkimus.

Kulttuurin tutkiminen

Kulttuurin symbolien ja merkityksien tutkimista psykologiaa, kielitiedettä ja sosiologiaa yhdistellen kutsutaan kulttuuriantropologiaksi. Kulttuuriantropologit ovat usein tuottaneet etnografioita, tutkimuksia joissa kuvaillaan omakohtaisesta kokemuksesta ja haastatteluihin perustuen jokin kulttuuri tai alakulttuuri kokonaisuudessaan. Kulttuuriantropologiassa on käytetty hyvin vähän jos laisinkaan kokeellisia menetelmiä, vaan kuten historiassakin etnografia on vain yksi tulkinta tutkimuskohteesta.

Ensimmäisenä kulttuuriantropologina on pidetty Bernardino de Sahagúnia, joka tutki 1520-luvulla asteekkien kulttuuria heidän pääkaupunkinsa Tenochtitlánin tuhoamisen jälkeen.

Varhaisen evolutionismin kausi

Evolutionismia ei tule sekoittaa biologiseen evoluutioteoriaan perustuvaan ihmistutkimukseen kuten evoluutiopsykologiaan ja siitä ammentaviin antropologisiin teorioihin, vaan sillä viitataan kulttuuriantropologisiin teorioihin, joissa ajateltiin kulttuurin kehittyvän kautta ihmishistorian primitiivisestä kehittyneempään.

Evolutionismi eli kehitysoppi voidaan jakaa kolmeen eri kauteen: varhaiseen (1725–1840), toiseen varhaiseen (1840–1890) ja uusevolutionismiin (1890 eteenpäin). Varhaiselle evolutionismille oli tyypillistä, että vieraat ulkoeurooppalaiset kulttuurit nähtiin alkukantaisina ja kehittymättöminä. Ajateltiin, että vain valkoinen eurooppalainen rotu oli saanut riittävät henkiset kyvyt korkeaan älyyn ja kulttuuriin.

Toinen varhaisen evolutionismin kausi

Toinen varhaisen evolutionismin kausi sai uusia näkökulmia darwinismista. Ajateltiin, että kulttuurilla oli alku- eli syntykehto, jossa järjestyksen tulo eli kulttuurin kehittyminen on saanut alkunsa. Kulttuurin ajateltiin väistämättä liikkuvan kohti korkeimpana muotona pidettyä eurooppalaista kulttuuria. Toisen varhaisen evolutionismin kauden aikana esiteltiin muun muassa uskonnon synty- ja kehitysteorioita ja yhteiskunnallisen järjestyksen muotojen kuten perheen ja avioliiton syntyteorioita.

Uusevolutionismi

Uusevolutionismi on kehittynyt 1950-luvulta lähtien. Se tutkii ihmisen ja kulttuurin muutosta irtisanoutuen 1700- ja 1800-lukujen painolastista. Uusevolutionismissa ajatellaan, että kehitys on välttämätön kaikissa yhteiskunnissa ja kaikkina aikoina vallitseva empiirisesti osoitettu tosiasia.

Lääketieteellinen antropologia

Lääketieteellinen antropologia on varsin uusi antropologisen tutkimuksen ala. Lääketieteellisen antropologian tutkimuksellisia aloja ovat esimerkiksi elintapojen vaikutukset terveyteen sekä lääketieteellisen kansantiedon kerääminen ja tutkimus (etnomedisiina). Lääketieteelliseen antropologian yksi alalaji on psykiatrinen antropologia, joka on erikoistunut tutkimaan mentaalisten häiriöiden, mielisairauksien, huumeongelmien yms. suhdetta kulttuuriin.

Uskontoantropologia

Pääartikkeli: Uskontoantropologia

Uskontoantropologia tutkii ihmistä uskonnollisen maailman jäsenenä, uskonnollista käyttäytymistä. Se pyrkii selvittämään uskonnon kokemiseen ja ilmenemiseen ja muodostumiseen liittyviä tekijöitä. Tämän tutkimushaaran edustajia ovat muiden muassa Lucien Lévy-Bruhl (1857–1939), Paul Radin (1883–1959) ja Mircea Eliade (1907–1986).

Lévy-Bruhl oli pariisilainen antropologi, jonka pääteos Les fonctions mentales dans les sociétés inférieures julkaistiin vuonna 1910. Teoksessa pohditaan eroja "Länsimaisten kulttuurien" ja "primitiivisten kulttuurien" välillä. Pääteemana on, etteivät vähän kehittyneet kulttuurit osaa tehdä eroa todellisuuden ja taikauskon välillä, mutta kehittyneiden maiden kulttuurit sen sijaan käyttävät logiikkaa ja järkevää pohdiskelua. Lévy-Bruhlin teoriaan kuului käsitys kaikkien kulttuurien kehityksestä vähitellen primitiivisestä läntiseen. Teos edustaa etnosentrismiä, joka asettaa oman kulttuurin ja todellisuuskäsityksen ensisijaiseksi.

Lingvistinen antropologia

Lingvistinen antropologia eli etnolingvistiikka tutkii puhetta ja kieltä, niiden rakenteita, ominaisuuksia ja sosiaalisia merkityksiä. Etnolingvistiikkaa laajempi kielen tutkimuksen alue on semiotiikka.

Psykologinen antropologia

Ruth Benedict.

Psykologinen antropologia (etnopsykologia) on tutkimusalue, johon sisällytetään yleisesti myös kasvatusantropologia. Se tutkii ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, aistimuksia ja ihmisen tiedollisia ominaisuuksia. Psykologinen antropologia on myös kartoittanut juuri ihmislajille tyypillisiä universaaleja psyykkisiä ominaisuuksia. Tätä tutkimushaaraa edustavat muiden muassa A. I. Hallowell, Margaret Mead, Francis Hsu, Geoffrey Gorer, Ruth Benedict ja Erik H. Erikson.

Yhteiskuntarakenteiden tutkiminen

Sosiaaliantropologia

Sosiaaliantropologia tutkii sosiaalisia verkostoja, toisin sanoen, ne antropologit jotka ovat painottaneet tutkimuksissaan esimerkiksi hierarkioita, sukulaisuussuhteita yms. on luokiteltu liittämällä liite "sosiaali-" tieteenalan eteen.

Tutkimushaaran edustajia ovat esimerkiksi A. R. Radcliffe-Brown (1881–1965), W. H. R. Rivers (1864–1922), Raymond Firth ja E. E. Evans-Pritchard. Evans-Pritchard tutki Afrikassa Britannian entisissä siirtomaissa asuvien heimojen välisiä voimarakenteita ja konflikteja tarkoituksenaan selvittää siirtomaaisännälle kuinka maata voi parhaiten hallita. Tutkimusta hän teki vuosina 1926–1930 azandeista ja 1930-luvulla nuereista. Eräs hänen havainnoistaan oli se, että keskenään riidoissa olevat heimot liittyivät usein yhteen suuremman ulkopuolisen uhan äärellä. Evans-Pritchardiin vaikutti teoreettisesti toinen englantilainen antropologi Radcliffe-Brown, jonka pääteokset The Andaman Islanders (1922) ja The Social Organization of Australian Tribes käsittelevät yhteiskuntarakenteita Andamanien saarilla ja Australiassa. Radcliffe-Browinia ja Evans-Pritchardia pidetään keskeisimpinä funktionaalisen-strukturalismin teorian kehittäjinä.

Poliittinen antropologia

Poliittinen antropologia on kiinnostunut valtarakenteista ja vallan ilmenemismuodoista kulttuurissa ja sosiaalispoliittisissa ympäristöissä. Poliittiseen antropologiaan liittyy myös lakia tutkiva oikeusetnologian haara sekä sotaa tutkiva antropologian haara. Poliittista antropologiaa edustavat esimerkiksi Ronald Cohen, E. Adamson Hoebel, P. J. Bohannan (1920–2007).

Bohannan tutki Tiv-nimisiä ihmisiä Nigeriassa. Hän arvaili kirjassaan Tiv Economy (1968) että yhteisössä oli mahdollisesti useampi eri vaihdon kehä (sphere of exchange), jotka sisälsivät keskenään vaihtokelpoisia esineitä. Esimerkiksi eräs kehä saattoi sisältää elintarvikkeita, toinen maatalouseläimiä ja orjia ja kolmas naimakelpoisia naisia. Kehien sisällä olisi ollut moraalisesti sallittua vaihtaa esineitä, mutta vaihtaminen kehästä toiseen oli mahdollisesti kiellettyä.

Talousantropologia

Talousantropologia on erikoistunut tutkimaan talousjärjestelmiä. Se tutkii esimerkiksi talousjärjestelmien ja luonnon suhdetta, tuotannon ja hyvinvoinnin jakautumista yhteisössä sekä tekniikkaa ja teknisen kehityksen vaikutuksia talouteen.

Tämän tutkimushaaran edustajia ovat muiden muassa George Dalton, Karl Polanyi (1886–1964) ja M. Herskowits (1895–1963). Herkovitsin kirja Economic Life of Primitive People julkaistiin vuonna 1940.

Kuuluisia antropologeja

Franz Boas.

• Franz Boas
• Mary Douglas
• E. E. Evans-Pritchard
• Clifford Geertz
• E. T. Hall
• Claude Lévi-Strauss
• Bronisław Malinowski
• A. R. Radcliffe-Brown
• Marshall Sahlins

Suomalaisia

• Harri Englund
• Hilma Granqvist

• Martti Grönfors
• Matti Sarmela
• Marja-Liisa Swantz
• Edvard Westermarck

Kirjallisuutta

• Eriksen, Thomas Hylland: Toista maata? Johdatus antropologiaan. ((Small places, large issues: An introduction to social and cultural anthropology, 2001.) Suomentaneet Maarit Forde ja Anna-Maria Tapaninen) Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-916-4

Aiheesta muualla

• AntroBlogi.fi (antropologiasta tieteenalana tiedottava sivusto, jolla on erillinen osio antropologian hyödyistä työelämässä)
• DOAJ: Anthropology (Arkistoitu – Internet Archive). Antropologian Open Access -aikakausjulkaisut (sivusto englanniksi, julkaisuista yksi myös suomeksi)
• Antropologi.info. (norjaksi)
• Mapping Transdisciplinarity in Human Sciences. New York: Nova Science Publishers, 2005. ISBN 1-59454-212-0 Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
• Medicus, Gerhard: Basic Theory of Human Sciences (PPT) Innsbruckin yliopisto. (englanniksi)
• Sosiaali- ja kulttuuriantropologia (Helsingin yliopisto)
• Kulttuuriantropologia (Oulun yliopisto)
• Mihin antropologiaa opiskelleet ovat sijoittuneet työelämässä (töissä.fi)