Valtimo
- Valtimo on myös lääketieteellisessä merkityksessä verisuoni.
Valtimo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2 927 ihmistä ja sen pinta-ala on 838,28 neliökilometriä, josta 37,04 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 3,59 asukasta neliökilometriä kohden.
Valtimon kunta | |||
---|---|---|---|
|
|||
Lääni | Itä-Suomi | ||
Maakunta | Pohjois-Karjala | ||
Seutukunta | Pielisen seutukunta | ||
Perustamisvuosi | 1910 | ||
Kuntaliitokset | – | ||
Pinta-ala | 838,28 km² | ||
– maa | 801,24 km² | ||
Väkiluku | 2 927 | ||
– väestötiheys | 3,59 as./km² | ||
Kunnallisvero | 18,75 % | ||
Kunnanjohtaja | Pentti Kemppinen | ||
Aiheesta muualla | |||
www.valtimo.fi |
Maantiede
Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita sekä vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Jäämassa ei reilun kilometrin paksuudestaan huolimatta tasoittanut vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: "Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen."
Historia
Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa, pronssisia esineitä ajalta 600–200 eaa ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta.
Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon. Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.
Kyliä
Elomäki, Haapakylä, Halmejärven metsänhoitopiiri, Halmejärvi, Hirsiniemi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelojärvi, Maanselkä, Pajukoski, Rasimäki, Sivakkajoki, Sivakkavaara ja Ylikylä.
Tietoliikenneyhteydet
Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Joillain sadoilla valtimolaisilla on sähköpostiosoitteensa ja Internet-yhteys.