Ero sivun ”Korpikarhunsammal” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korvataan ISBN-tunniste |
Jpk (keskustelu | muokkaukset) p isbn fix, www fix |
||
Rivi 14:
| laji = ''commune''
| kaksiosainen = Polytrichum commune
| kaksiosainen_auktori = [[Johannes Hedwig|Hedw.]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.) | Nimeke = Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus | Vuosi = 2002
| wikispecies = Polytrichum commune
| commons = Polytrichum commune
Rivi 21:
'''Korpikarhunsammal''' eli korvenkarhunsammal (''Polytrichum commune'') on korkeaksi kasvava, laajoja mattoja muodostava sammal, jota [[karhu]]t käyttävät usein talvipesiensä eristeenä ja pehmusteena. Se kuuluu [[korpikarhunsammalet|korpikarhunsammalten]] sukuun. Toisinaan [[notkokarhunsammal]]ta (''Polytrichum uliginosum'') on pidetty kuuluvana korpikarhunsammal -lajiin, mutta nykyisin sitä pidetään omana lajinaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ulvinen, T. ja Syrjänen, K. | Nimeke = Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus| Tunniste = | Isbn = 978-952-11-3247-6 | www = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=322045&lan=fi}}</ref>
== Ulkonäkö ja koko ==
Korpikarhunsammal voi kasvaa 40 cm pitkäksi. Sen haarattomissa versoissa harittaa suoraan sivuille melko tiheään jopa yli 1 cm:n pituisia neulasmaisia lehtiä. Nämä kapeat ja hammaslaitaiset lehdet myötäilevät kuivina vartta. Punertava pesäkeperä on 6–12 cm pitkä. Nelisärmäinen [[itiöpesäke]] on aluksi pysty, mutta kääntyy [[itiö]]iden valmistuessa vaakasuoraksi.
Rivi 28 ⟶ 29:
== Elinympäristö ==
Korpikarhunsammal muodostaa mättäitä happamiin suoperäisiin [[Metsä|metsiin]], puronvarsille ja [[Ranta|rannoille]], kosteille [[Niitty|niityille]], soiden reunamille ja erityisesti kuusi[[korpi]]in. Paikoin se levittäytyy komeiksi kasvustoiksi [[Aari (yksikkö)|aarien]] alueille.
== Käyttö ==
Saamelaiset ovat käyttäneet kuivaa korpikarhunsammalta patjojen täytteenä. <ref>[http://www.jyu.fi/tdk/museo/MULTIMEDIA/nettiin/nopea/sammalikko/sammalikko_korpikarhunsammal.htm Jyväskylän yliopisto] </ref> Sammalessa on voitu yöpyä myös suoraan maastossa leikkaamalla siitä sopiva levy nukkujan alustaksi ja peitoksi.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Tuormaa, Markus|Otsikko=Kesämatto paljasjalkaiselle|Julkaisu=Metsälehti Makasiini|Ajankohta=5/2012|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Linne, Carl von|Nimeke=Lapin kasveja|Vuosi=1991|Sivu=|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}</ref> Korpikarhunsammalesta voi tehdä letittämällä pehmeän, kesän kestävän kynnysmaton, ja sota-aikana sitä on käytetty myös harjojen tekoon.<ref name=":0" />
|