Wikipedia

Ero sivun ”Mehtimäen jäähalli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 28:
 
== Jäähallin valmistuminen Joensuuhun 1982 ==
 
=== Rakentamispäätöksen taustoja ===
Jäähallin rakentaminen oli yksi eniten huomiota saaneista kunnallispoliittisista kysymyksistä ja julkisista keskustelunaiheista Joensuussa 1970-luvulla. Keskustelu jäähallin tarpeesta lisääntyi, kun Joensuun Kiekko-Poikien jääkiekkojoukkue nousi mestaruussarjaan vuonna 1971. Laji-ihmiset tekivät selväksi, että jäähallittoman seuran oli pidemmän päälle mahdotonta pelata mestaruussarjassa tai kilpailla jäähallipaikkakuntien joukkueita vastaan myöskään alemmalla tasolla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Jäähalli Joensuuhun - utopiaako vai kehittelykelpoinen ajatus?|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=20.12.1970|Sivut=11|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Jäähalli Joensuuhun! 1971 vai 1972...?|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=31.3.1971|Sivut=13|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Päävalmentaja jakoi JoKP:lle kesäoppeja|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=14.5.1971|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Nappulat pelasivat enemmän kuin joKP harjoitteli 1970-71|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=15.9.1971|Sivut=9|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Ei valintavaikeuksia - Jäähalli Joensuuhun|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=2.12.1971|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Jaakko Mononen: Päätös on masentava. Hallitta ei pärjätä|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=11.12.1973|Sivut=9|Julkaisija=}}</ref> Jäähallittomuus harmitti myös kansallisiin huippuihin lukeutunutta Katajan taitoluisteluseuraa, joka joutui järjestämään harjoituksiaan muilla jäähallipaikkakunnilla tai viemään Joensuussa läpi kilpailuja räntä- tai vesisateessa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Kun Joensuussa ei ole jäähallia. Taitoluistelijat vievät kymppitonnin Lahteen|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=25.6.1973|Sivut=10|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Kataja sai toistaiseksi tarpeeksi kansallisista. Jatkoa sitten kun tulee jäähalli|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=18.11.1974|Sivut=9|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Taitoluistelun suurseura ilman jäähallia|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=19.10.1975|Sivut=11|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Joensuun jäähallihanke noussut vahvasti esille. Sunnuntain olosuhteet antoivat lisävauhtia JA Tyttö itki ja mies kirosi|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=19.11.1974|Sivut=12|Julkaisija=}}</ref>
 
Vaikka jääurheilijat ajoivat jäähallin rakentamista, meni kaupungilla vuosia rakentamispäätöksen aikaansaamiseen valtuustoryhmien oltua erimielisiä jäähallin tarpeellisuudesta ja rakentamisen rahoituksesta.<ref name=":9">{{Lehtiviite|Tekijä=Malvela, Pekka|Otsikko=Jäähallin valmistuminen 1982 aloitti kiekkobuumin Joensuussa|Julkaisu=Joensuun Kiekko-Poikien kausijulkaisu 2023-2024|Ajankohta=2023|Julkaisija=Joensuun Kiekko-Pojat & Susirajan Punamustat ry}}</ref> Vuonna 1978 jäähallin rakentamisesta saatiin lopulta myönteinen ratkaisu aikaiseksi, kun määräenemmistöä edustaneet viisi valtuustoryhmää (ilman SKDL:ää) sitoutuivat erillisellä sopimuksella jäähallin rakentamiseen syksyyn 1982 mennessä.<ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Joensuu saa jäähallin 1982|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=2.11.1978|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Valtuustoryhmien urheilupaketti Joensuussa. Keskuskenttäkuntoon 1980, jäähalli 1982|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=2.11.1978|Julkaisija=}}</ref> Rakentamisen valmistelussa riitti vielä tämän jälkeen haasteita etenkin kustannusten rajun nousun vuoksi, mutta jäähalli valmistui kuitenkin aiotusti syksyllä 1982.<ref name=":9" />
 
Jäähallin pääsuunnittelijan, [[Geórgios Fasoulás|Georgios Fasoulaksen]] (Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo) lähtökohtana oli, ettei hallista tulisi betonilatoa vaan Joensuu saa yksilöllisen jäähallin. Betonilatomaisuuden ja laatikkoratkaisujen välttely näkyi eri tavoin: osin punatiilinen rakennus sopii ympäristöönsä, rakennuksessa on epäsymmetrinen harjakatto ikkunoineen, lisäkorkeutta halliin tuovat tehdyt kattoratkaisut ja päivänvalo pääsee sisään suurista päätylaseista.<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=3.10.1982|Julkaisija=}}</ref>
=== Jäähallin valmistuminen ===
Jo ennen Mehtimäen jäähallin rakentamisen aloittamista sanomalehti Karjalaisessa kerrotuista yksityiskohdista saattoi jo hyvin hahmottaa tulevan hallin olemuksen: Leveä julkisivu avautuu Länsikadun suuntaan ja siinä on kuusi sisäänkäyntilovea lipunmyyntipisteineen. Jäähallissa on kiinni matala sivuosa, joka sisältää sosiaalitiloja. Sisällä hallissa katsomot ovat toisessa kerroksessa ja pääkatsomo on Länsikadun puolella. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat kahviotilat sekä yleisöhalli kioskeineen. Vuonna 1977 esiteltyihin piirustuksiin verrattuna jäähalli oli viimeisessä suunnitteluvaiheessa kasvanut lisää korkeutta ja lisäksi latomaista ulkonäköä oli kadotettu.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Uudistettu jäähallisuunnitelma Joensuussa odottaa jatkopäätöksiä|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=26.1.1980|Sivut=9|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Jäähallin luonnokset valmiit|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=10.1.1980|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Kaupunginhallitukselta vihreää valoa: Joensuun jäähallihanke lopultakin toteutumassa|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=20.8.1981|Sivut=10|Julkaisija=}}</ref> Jäähallin pääsuunnittelijan, [[Geórgios Fasoulás|Georgios Fasoulaksen]] (Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo) lähtökohtana oli, ettei hallista tulisi betonilatoa vaan Joensuu saa yksilöllisen jäähallin. Betonilatomaisuuden ja laatikkoratkaisujen välttely näkyy eri tavoin: osin punatiilinen rakennus sopii ympäristöönsä, rakennuksessa on epäsymmetrinen harjakatto ikkunoineen, lisäkorkeutta halliin tuovat tehdyt kattoratkaisut ja päivänvalo pääsee sisään suurista päätylaseista.<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=3.10.1982|Julkaisija=}}</ref>
 
Kun hallin rakennustyöt alkoivat Mehtimäellä syyskuussa 1981, kokoontui rakennuspaikalle satoja pelipaitoihin sonnustautuneita Joensuun Kiekko-Poikien junioreita kiittämään kaupunkia vihdoin toteutuvasta jäähallista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Työpäällikkö Mustonen: Jäähallin työaikataulu vaatii suotuisan talven|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=3.9.1981|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=JoKP kiitti päättäjiä|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=4.9.1981|Julkaisija=}}</ref> Talven 1981-1982 pakkaset hidastuttivat hieman rakennustöitä, mutta jäähalli valmistui suunnilleen tavoiteaikataulussaan. Katajan taitoluistelijat ja JoKP:n pelaajat pääsivät ensimmäisinä testaamaan hallin jäätä lokakuun alkupäivinä 1982. <ref name="Nimetön-rEpZ-1">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Pari viikkoa vielä.....|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=21.9.1982|Sivut=30|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Torstaina jo peli, rakennustyöt ohi 18. päivä.... Joensuun uusi jäähalli viittä vaille valmis|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=5.10.1982|Sivut=18|Julkaisija=}}</ref>
 
Katsojapaikkoja uudessa hallissa oli 5040, joista sinisiä lasikuituistuimia oli 1067 kpl.<ref name="Nimetön-rEpZ-1">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Pari viikkoa vielä.....|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=21.9.1982|Sivut=30|Julkaisija=}}</ref> Jäähallin ensimmäinen viralliseen jääkiekko-otteluun JoKP–Sport 7.10.1982 saapui yleisöä 3350.<ref name=":7">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Sport poistui yön pimeyteen karvain mielin|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=8.10.1982|Julkaisija=}}</ref> Vuonna 1982 uuden hallin katsottiin edustavan arkkitehtuuriltaan, tekniikaltaan ja toimivuudeltaan alansa huippua Suomessa. Esimerkiksi jäädytyksessä hyödynnetty geoterminen kylmänotto oli uutta tekniikkaa sen ajan Suomessa. Pinta-alaltaan 65 000 m3:n kokoisen jäähallin rakentaminen maksoi noin 19 miljoonaa markkaa ja lopulta valtion tukea halliin saatiin kokonaissummaan nähden vähän, eli noin 800 000 markkaa.<ref name=":2" /><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Joensuun jäähalli vihittiin käyttöönsä|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=4.12.1982|Sivut=1, 14|Julkaisija=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=On monta tapaa tehdä jäähalli. Viisi kaupunkia sai viisi eri ratkaisua|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=7.10.1982|Sivut=13|Julkaisija=}}</ref>
 
== Harjoitusjäähallien rakentaminen ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehtimäen_jäähalli”