Ero sivun ”Suomussalmi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wl |
Lisätty maantietoa |
||
Rivi 89:
Viitostie idänpuoleinen osa kuuluu Itä-Kainuun järvialueeseen, jonka [[maaperä]] muodostuu [[moreeni]]sta, [[harju]]aineksista ja [[Turve|turpeesta]]. Maisemaa hallitsevat metsäiset [[mäki]]maat, [[suo]]t ja järvireitit. Alue luetaan kuuluvaksi [[Pohjois-Karjala]]sta [[Kuusamo]]on ulottuvaan [[Erämaa-alue|Erämaa-Suomeen]]. Viitostien länsipuolella oleva alue kuuluu Kainuun vaara-alueeseen, jonka maaperä on pääasiassa moreenia ja harjuainesta. Alue on [[vuori]]maata, jossa koskisten pienten [[joki]]en ohella on runsaasti järviä.<ref name="Finlandia8" />
Pääosa Suomussalmen [[kallioperä]]stä on [[gneissi]][[graniitti]]a ja [[liuske]]ita. [[Kiannaniemi|Kiannanniemen]] alueelta on löytynyt vähäisiä [[nikkeli]]-[[hopea]]esiintymiä. Liuskealueilla on
Kasvullista [[metsä]]maata on maa-alasta yli puolet, länsiosassa kaksi kolmasosaa. Suota on noin 40 % maa-alasta, lännessä kuitenkin vain runsaat 30 %. [[Mänty|Männyn]] osuus [[puu]]stosta on 68 %, [[Metsäkuusi|kuusen]] noin 19 % ja [[Lehtipuut|lehtipuiden]] 17 %. Metsämaat ovat yleensä tuoreita [[Kangasmetsä|kangasmaita]] ja yleisin metsätyyppi on [[puolukka]]-[[mustikka]]tyyppi. Yleisin suotyyppi on [[aapasuo]]. Kunnassa on runsaasti kuivia, varpuisia [[räme]]itä, joilla saattaa kasvaa mäntyä. [[Korpi]]a on eniten länsiosissa ja [[Neva (suotyyppi)|nevoja]] kaakkoisosissa.<ref name="Finlandia8" /> Suomussalmella on vielä erämaa-alueita, joissa elää [[susi]]a, [[karhu]]ja, [[Ahma|ahmoja]], [[Ilves|ilveksiä]], [[kalasääski]]ä ja [[Maakotka|maakotkia]]. Erämaa-alueista tunnetuin on [[Martinselkonen]].<ref name="Finlandia8" />
Rivi 95:
Suomussalmen vesistöistä pääosa kuuluu [[Oulujoki|Oulujoen]] vesistön Hyrynsalmen reittiin. Osa läntisen osan vesistä kuuluu [[Iijoki|Iijoen vesistöön]]. Suomussalmella on vesistöjä yhteensä 582 neliökilometriä eli lähes kymmenen prosenttia kokonaispinta-alasta. Järviä ja [[lampi]]a on yhteensä 3 511, joista suurin on Hyrynsalmen reitin vesiallas [[Kiantajärvi]]. Toinen huomattava järvi on [[Vuokkijärvi]] Suomussalmen eteläosassa. Molemmat suurjärvet valjastettiin voimatalouden käyttöön 1960-luvun alkupuolella. Kiantajärven säännöstelykorkeus on neljä metriä ja Vuokkijärven kuusi metriä. Suomussalmen järville on ominaista rantojen karuus ja vähäinen rantakasvillisuus. Rantaviivaa Suomussalmella on kaikkiaan 2 930 kilometriä.<ref name="Finlandia8" />
Kiantajärven ja Vuokkijärven ohella yli kymmenen neliökilometrin laajuisia järviä ovat [[Korvuanjärvi]], [[Piispajärvi (järvi)|Piispajärvi]] ja [[Pesiöjärvi]]. Alle kymmenen neliökilometrin laajuisia järviä ovat muun muassa [[Naamankajärvi–Polvijärvet]], [[Iijärvi (Suomussalmi)|Iijärvi]], [[Saarijärvi (Suomussalmi)|Saarijärvi]], [[Pirttijärvi (Suomussalmi)|Pirttijärvi]], [[Kovajärvi (Suomussalmi)|Kovajärvi]] ja melko syvä [[Iso-Peranka]].<ref name=jw>[https://www.jarviwiki.fi/wiki/Suomussalmi Suomussalmi]. Järviwiki. Viitattu 28.9.2021.</ref> Kuntakeskus sijaitsee Kiantajärven etelärannalla, kuntakeskuksen eteläpuolella levittäytyy useiden pienehköjen järvien kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa [[Haaravesi]], Alanteenjärvi ja Parvajärvi.<ref name=retki>[https://www.retkikartta.fi/ Haaravesi-Iso Pitämä, vakavesi, Suomussalmi]</ref>
Suomussalmi kuuluu [[Mannerilmasto|mantereisen]] ja [[Meri-ilmasto|merellisen ilmastotyypin vaihettumisalueeseen]]. Vuoden keskilämpötila on +0,1–2 °C.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ajan-tilastot</ref> Lämpimimmän kuukauden ([[heinäkuu]]) keskilämpötila on n. +15 °C<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu</ref> ja kylmimmän kuukauden ([[tammikuu]]) −12 °C.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu</ref> [[Terminen kasvukausi|Kasvukauden]] pituus on noin 143 vrk.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi</ref> Keskimäärin pysyvä lumipeite muodostuu marraskuussa ja sulaa toukokuun ensimmäisten viikkojen aikana. Toisinaan pysyvä lumipeite saadaan jo lokakuussa, eikä ensilumen sataminen ole syyskuussakaan aivan tavaton ilmiö.
| |||