Ero sivun ”Komppania” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
palautus, pakinointi yhdessä syömisestä ei kuulu asiatyyliseen artikkeliin
MKr (keskustelu | muokkaukset)
Joukkueenjohtajien henkilöstöryhmät.
Rivi 29:
{{Kirjaviite | Tekijä = Suomen puolustusvoimat, Pääesikunta| Nimeke = Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO)| Suomentaja = | Vuosi = 2009|Luku = 4 Palvelus joukko-osastossa| Sivu = |Sivut = 36-37| Selite = (147,148)| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www = http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/0802b480406f9674bed9ff66f99672d5/YlPalvO.pdf?MOD=AJPERES| www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{fi}}}}</ref> Sodan ajan jääkärikomppaniaa johtaa yleensä peruskoulutettu opistoupseeri tai uuden upseerinkoulutusjärjestelmän mukainen nuorempi upseeri.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Sodan ajan jalkaväkikomppanioita johtavat yleisesti reserviupseerit arvoiltaan luutnantista kapteeniin.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Sodan ajan perusyksikön vääpeli voi joukkotyypin mukaan olla joko aliupseeri tai upseeri.
 
Komppania jakautuu [[joukkue]]isiin, joiden johtajat ovat yleensä upseereita,nuoria upseereja ([[vänrikki|vänrikkejä]] – [[luutnantti]]) tai luutnanttejakokeneita aliupseereja ([[ylikersantti]] – [[sotilasmestari]]). Joukkueet muodostuvat [[ryhmä (sotilasyksikkö)|ryhmistä]]. Komppanian lyhenne on K, esim. PIONK, joukkueen J, esim. VIESTIJ ja ryhmän R. Vuodesta 2005 alkaen on lyhenteet kirjoitettu isoin kirjaimin kansainvälisen mallin mukaisesti.
 
Sodan aikana komppania voi ryhmittyä puolustusasemaan, jota kutsutaan ''[[puolustuskeskus|puolustuskeskukseksi]]''. Puolustuskeskus muodostuu joukkueiden ''[[tukikohta|tukikohdista]]''. [[Suomen puolustusvoimat|Suomessa]] komppanian koko on noin 110–260 miestä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Talvisodan aikaisen kiväärikomppanian [[kirjavahvuus]] oli 191 miestä.