Ero sivun ”Muistitekniikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lähteiden järjestely |
viitteistys |
||
Rivi 2:
==Periaatteet==
Muistitekniikat perustuvat yleensä [[Assosiaatio|assosiaatioiden]] eli mielleyhtymien ja merkitysten luomiseen. Mielleyhtymät voivat olla sanallisia tai kuvallisia. Muistettava asia voidaan yhdistää johonkin valmiiksi tuttuun asiaan tai asioiden sarjaan, tai merkityksetön asia (kuten numerosarja) voidaan muuttaa joksikin merkitykselliseksi asiaksi, joka on helppo palauttaa mieliin. Muistitekniikat toimivat parhaiten silloin kun käytetään itse keksittyjä mielleyhtymiä ja kun visuaalinen mielleyhtymä on mahdollisimman mieleenpainuva (kuten erikoinen, outo, räväkkä, jopa roisi). Muistitekniikoiden on todettu usein olevan tavallista ulkoa opettelua tehokkaampi tapa opetella asioita, joskin niiden teho riippuu muun muassa käyttäjänsä harjaantumisen tasosta.<ref>Higbee, s. 93–94, 107</ref>
==Historia==
[[Paikkamenetelmä]] on yksi vanhimmista tunnetuista muistitekniikoista. Menetelmä kehitettiin Kreikassa n. 500 eaa. ja se oli niin [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] kuin [[Antiikin Rooma|antiikin Rooma]]ssakin [[Oraattori|oraattorien]] laajalti käyttämä. Muistitekniikoihin löytyy lukuisia viittauksia kirjallisuudesta kaikilta ajoilta, niin suosittelevia kuin paheksuviakin. Muistitekniikoita alettiin tutkia tieteellisesti 1960-luvulla.<ref>Higbee, s. 144–145</ref>
==Yleisimpiä muistitekniikoita ja tunnetuimpia käyttötarkoituksia==
Rivi 12:
**Soveltuu lyhyihin listoihin
**Esimerkki: kuukaudet joissa on vain 30 päivää ovat "ke-sy mar-hu"
*Paikkamenetelmä <ref name="psyksanasto" /> (lat. ''loci'') <ref>Higbee, s. 144–156</ref>
**Asiat sijoitetaan tuttuun sijaintiin tai tutulle reitille ja yhdistetään sillä oleviin asioihin oikeassa järjestyksessä
**Soveltuu puheisiin
*Ketjutekniikka (engl. ''link system'')<ref>Higbee, s. 133–134</ref>
**Kahden peräkkäisen asian välille luodaan visuaalinen yhteys
**Soveltuu listoihin tai vieraan kielen sanastoon
*Naulakkotekniikka <ref name="psyksanasto">[http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/psykologia/avoinsanasto.htm Psykologian sanasto]</ref> (engl. ''peg system'')<ref>Higbee, s. 157–171</ref>
**Asiat yhdistetään numeroihin jo aikaisemmin valmiiksi yhdistettyihin mielikuviin
**Soveltuu listoihin, etenkin numeroituihin
*Konsonanttitekniikka (engl. ''phonetic system, Major system'')<ref>Higbee, s. 172–178</ref>
**Numerot muutetaan ennalta määritellyiksi konsonanteiksi, joista muodostetaan omavalintaisten vokaalien avulla sanoja, jotka voivat vuorostaan muodostaa ketjuja
**Soveltuu ei-merkityksellisten asioiden kuten numerosarjojen opetteluun
==Rajoituksia<ref>Higbee, s. 114–121</ref>==
*Tekniikan opettelu voi viedä niin kauan aikaa, että se ei maksa vaivaa, jos sitä käytetään harvoin
*Yhden mielleyhtymän teko kestää 2–7 sekuntia, mikä voi olla joissain tilanteissa liian hidasta
Rivi 35:
*Käyttäjät palaavat herkästi vanhoihin ja tehottomiin oppimistapohinsa
==Kritiikkiä<ref>Higbee, s. 122–130</ref>==
*Muistitekniikoita on vaikea soveltaa mihinkään oikeasti hyödylliseen
*Ne eivät paranna asian ymmärtämistä vaan sopivat vain ulkoa opetteluun
| |||