Ero sivun ”Cerasus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Aiheesta muualla: Risan AM-linkin poisto |
||
| (28 välissä olevaa versiota 25 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 3:
| kuva = Cherries_summerland.jpg
| kuvateksti = Kirsikoita
| domeeni = [[Aitotumaiset]]
| kunta = [[Kasvit]]
| alakunta = [[Putkilokasvit]]
| kaari = [[Siemenkasvit]]
| alakaari = [[Koppisiemeniset]]
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]]
| lahko = [[Rosales]]
| heimo = [[Ruusukasvit]]
| suku =
| alasuku = '''''Cerasus'''''
| alasuku_auktori = Mill.
| wikispecies = Prunus subg. Cerasus
| commonscat = Prunus subg. Cerasus
}}
== Kuvaus ==
[[File:Cherry blossoms. Eastern Siberia.jpg|thumb|Kirsikankukkia Itä-Siperiassa]]
Kirsikkapuun [[hedelmä|hedelmiä]] ovat [[kirsikka (hedelmä)|kirsikat]]. Sana ''kirsikka'' viittaa sekä kirsikkapuuhun että sen hedelmään. Kirsikka on kivihedelmä eli [[luumarja]], joten hedelmät sisältävät [[endokarppi|kiven]], jonka halkaisija on tyypillisesti 0,5–1 cm ja joka puolestaan sisältää puun [[siemen]]en. Hedelmien väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen, myös mustia tai keltaisia tunnetaan.
== Viljely ==
Kirsikoiden tuotannossa tärkeimmät lajit ovat [[imeläkirsikka]] eli linnunkirsikkapuu (''Prunus avium'') ja [[hapankirsikka]] eli etikkakirsikka (''Prunus cerasus''). Kummallakin lajilla on runsaasti erilaisia lajikkeita. Suomessa paremmin menestyvän hapankirsikan kaksi päätyyppiä ovat kuulasmarjat ja morellit. Etelä-Ruotsissa voidaan viljellä molempia lajeja, mutta Suomen ilmasto on yleensä liian ankara imeläkirsikalle.<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981</ref> Vain lounaissaariston kasvuolosuhteet saattavat edesauttaa marjasadon onnistumiseen. Imeläkirsikkaa viljellään kuitenkin jopa Vaasan korkeudella. Talvituhojen lisäksi myös keväthallat vahingoittavat kirsikkaa. Kirsikoita tulee istuttaa lähekkäin pölytyksen onnistumisen vuoksi.
== Taudit ja tuholaiset ==
Kirsikkapuilla voi olla useita eri tauteja ja tuholaisia. Hedelmäpuiden sienitaudeista kirsikkapuu saa toisinaan harmaakiiltotaudin. Sillä voi myös ilmetä haulitautia, joka vaikuttaa sen lehtiin. Sen pahimmat taudit ovat kirsikkarupi ja versomuumiotauti. Myös useat tuholaiset, kuten kirsikkakirva, kirsikkakoi ja kirsikkaetanainen voivat häiritä sen kasvua.
== Käyttö ==
Kirsikat eivät kypsy enää korjuun jälkeen. Kirsikoita nautitaan tuoreena tai ne jalostetaan [[hillo]]iksi, [[marmeladi|marmeladeiksi]] ja niitä käytetään aineosana monissa tuotteissa kuten [[jogurtti|jogurteissa]] ja leivonnaisissa. Kirsikkamehua valmistetaan puristamalla tai linkoamalla. Myös [[hedelmäviini]]ä tai [[hedelmäviina|-viinaa]] voidaan valmistaa. Kirsikkapuita istutetaan myös niiden koristeellisuuden vuoksi.
== Kirsikkalajeja ==
*''
*''
*''
*''
== Lähteet ==
Rivi 34 ⟶ 42:
== Aiheesta muualla ==
* [[Fineli]]: [http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11052&lang=fi Kirsikan ravintosisältö] {{Wayback|1=http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11052&lang=fi |päiväys=20120608020401 }}
{{Taksopalkki}}
[[Luokka:Tuomet]]
[[Luokka:
| |||