Ero sivun ”Valtimo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ro |
|||
| (Versioiden välissä on 249 muuta muokkausta, jotka on tehnyt yli 100 eri käyttäjää.) | |||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee entistä Suomen kuntaa. [[valtimo (anatomia)|Valtimosta anatomisena käsitteenä]] on erillinen artikkeli.}}
{{Lakkautettu Suomen kunta
| nimi = Valtimo
| muunkieliset nimet =
| epäviralliset nimet =
| kunta johon kuuluu = Nurmes
| vaakuna = Valtimo.vaakuna.svg
| vaakunan leveys =
| vaakuna-artikkeli = Valtimon vaakuna
| huomautus nro, vaakuna =
| sijainti = Valtimo.sijainti.suomi.2008.svg
| sijainnin leveys =
| latd = 63 | latm = 40 | lats = 45
| longd = 028 | longm = 48 | longs = 50
| koordinaatit_näyttö =
| perustamisvuosi = [[1910]]
| perustamisviite =
| kuntaliitokset =
| liitetty kuntaan = Nurmes
| liitetty kunnaksi = Nurmes
| liitetty kuntiin =
| vuosi = [[2020]]
| lakkauttamisvuosi =
| Suomelle jääneet osat liitetty kuntaan/kuntiin =
| Suomelle jääneiden osien liitosvuosi =
| lääni =
| maakunta = Pohjois-Karjalan maakunta
| huomautus nro =
| seutukunta = Pielisen Karjalan seutukunta
| kihlakunta =
| kuntanumero = 911
| hallinnollinen_keskus = [[Valtimon kirkonkylä]]
| pinta-ala = 838,07
| pinta-alan vuosi =
| pinta-alaviite =
| maapinta-ala =
| sisävesiala = 37,75
| meriala =
| väkiluku = 2 106
| väkiluvun vuosi =
| väkilukuviite =
| väestötiheys = 2,68
| huomautus =
}}
'''Valtimo''' on entinen [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|kunta]] [[Pohjois-Karjala]]n [[maakunta|maakunnassa]]. 1. tammikuuta 2020 kunta [[Kuntaliitos Suomessa|liittyi]] osaksi [[Nurmes|Nurmeksen]] kaupunkia.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11139698 | Nimeke = Vuoden ainoa kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa – oman kunnan lakkauttaminen voi olla vaikea paikka, vaikka veroprosentti laskee | Tekijä = Joutsensaari, Lea | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 31.12.2019 | Viitattu = 28.6.2021}}</ref>
Ennen kuntaliitosta kunnassa asui {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala oli {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup> oli vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys oli {{formatnum: {{#expr: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Valtimo oli väkiluvultaan Pohjois-Karjalan maakunnan pienin ja Suomen 257. suurin kunta.
Valtimon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista [[Nurmes]], [[Rautavaara]] ja [[Sotkamo]].
== Maantiede ==
[[Tiedosto:valtimo2.jpg|pienoiskuva|vasen|Ylä-Valtimon maalaismaisemaa 2007.]]
Vuoden 2019 lopussa lakkautettu Valtimon kunta sijaitsi Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoisosassa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] ja [[Kainuun maakunta|Kainuun]] maakuntien rajalla. Valtimon maisemaan kuuluu [[erämaa|erämaita]], [[harju]]- ja [[vaara]]jonoja, kyläaukeita ja [[vesistö]]jä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 [[metri]]ä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 [[miljoona]]a [[vuosi|vuotta]] vanhan [[vuoristo]]n juuriosan jäännös. Edes [[Veiksel-jääkausi|jääkauden]] jäämassat eivät runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta ole tasoittaneet vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. [[Elias Lönnrot]] kuvailee [[Karjala]]n-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: ”Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen.” Kirkonkylä sijaitsee [[Haapajärvi (Valtimo)|Haapajärven]] ja [[Valtimojärvi|Valtimojärven]] välisellä [[kannas|kannaksella]] [[harju]]- ja [[kangasmetsä|kangasmaastossa]], ja sen laella on kaunis puukirkko.
Valtimolla on kahdeksan Natura-kohdetta: vanhoista metsistään tunnetut Syvälampien alue, Simanaisenlehto, Pykäläkangas, Piilopirtinaho-Marjomäki ja Murtovaaran alueen vanhat metsät, Kansikkovaaran ja Jysmänvaaran aarniometsät sekä Kuoppasuon luonnontilainen aapasuo .<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=PohjoisKarjalan_ELYkeskus | Nimeke = Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain | Selite = myös linkatut alisivut | Ajankohta = | Julkaisu = Pohjois-Karjalan ELY-keskus | Viitattu = 11.10.2018 }}</ref>
Lähes koko Valtimo kuuluu [[Valtimonjoki|Valtimonjoen]] reitin vesistöön.
Valtimon kunnan alueella on osittain tai kokonaan 153 järveä. Niistä suurimmat ovat Haapajärvi, Koppelojärvi ja Valtimojärvi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jarviwiki.fi/wiki/Valtimo | Nimeke = Valtimo | Tekijä = | Ajankohta = Järviwiki | Julkaisu = | Viitattu = 11.10.2018 }}</ref>
== Kylät ja taajamat ==
[[Elomäki]], [[Kirkonkylä (Valtimo)|Haapakylä (kirkonkylä)]], [[Halmejärvi]], [[Hirsikangas]], [[kalliojärvi (kylä)|Kalliojärvi]], [[Karhunpää]], [[Koiravaara (Valtimo)|Koiravaara]], [[Koppelo (Valtimo)|Koppelo]] (Koppelojärvi), [[Nuolijärvi]], [[Pajukoski]], [[Puukari]], [[Rasimäki]], [[Rumo]], [[Valtimon Sivakkajoki|Sivakkajoki]], [[Sivakka]]vaara, [[Verkkojoki]] ja [[Ylä-Valtimo]].
Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisemakyliä ovat [[Karhunpää]], [[Rasimäki]] ja [[Ylä-Valtimo]].
=== Taajamat ===
Vuoden 2018 lopussa Valtimolla oli 2 143 asukasta, joista 955 asui [[Taajamat Suomessa|taajamassa]], 1 168 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valtimon taajama-aste on 45,0 %.<ref>[http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/ Taajama-aste alueittain 31.12.2018] {{Wayback|1=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s6.px/ |päiväys=20191123172031 }}</ref> Kunnassa oli vain yksi taajama, [[Valtimon kirkonkylä]].<ref>[http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s7.px/ Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018] {{Wayback|1=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s7.px/ |päiväys=20191123172003 }}</ref>
== Historia ==
Valtimolta on löytynyt esineitä [[kivikausi|kivikaudelta]] ajalta 4200–2000 eaa., pronssiesineitä ajalta 600–200 eaa. ja [[miekka]] 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus [[Lappi|lappalaista]] asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.
Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti satavuotisjuhlaansa.<ref>[http://www.valtimo.fi/Resource.phx/sivut/sivut-valtimo/esittely/index.htx Valtimon kuntaesittely]</ref>
Valtimon [[Maanselkä (vedenjakajaseutu)|Maanselkä]] on [[Vuoksi|Vuoksen]] alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä
Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).
Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen [[Suojärvi|suojärveläisiä]] [[Raja-Karjala]]sta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat [[karjalan kieli|karjalan kieltä]], ja näitä kielentaitajia on Valtimolla edelleen.{{Lähde}}
== Hallinto ==
Kunnanjohtaja vuodesta 2013 alkaen helmikuuhun 2019 asti oli Leena Mustonen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/26025-leena-mustonen-valtimon-kunnanjohtajaksi | Nimeke = Leena Mustonen Valtimon kunnanjohtajaksi | Tekijä = | Ajankohta = 4.3.2013 | Julkaisu = Karjalainen | Viitattu = 14.1.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180114183758/https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/26025-leena-mustonen-valtimon-kunnanjohtajaksi | arkistoitu = 14.1.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/191441 | Nimeke = Valtimon kunnanjohtaja jättää virkansa | Tekijä = Rodriguez, Anni | Julkaisu = Karjalainen | Ajankohta = 14.8.2018 | Viitattu = 1.1.2020}}</ref> Valtimon viimeisenä kunnanjohtajana toimi Kyösti Korhonen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11139698 | Nimeke = Vuoden ainoa kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa – oman kunnan lakkauttaminen voi olla vaikea paikka, vaikka veroprosentti laskee | Tekijä = Joutsensaari, Lea | Julkaisu = Yle uutiset | Ajankohta = 31.12.2019 | Viitattu = 1.1.2020}}</ref>
Kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa, joista yksitoista oli keskustan hallussa kaudella 2017–2021.<ref>https://www.ylakarjala.fi/kuntavaalit/item/1341-keskusta-on-nurmeksessa-ja-valtimolla-edelleen-vahva {{Wayback|1=https://www.ylakarjala.fi/kuntavaalit/item/1341-keskusta-on-nurmeksessa-ja-valtimolla-edelleen-vahva |päiväys=20210228065309 }}</ref>
[[Lieksa]], [[Nurmes]] ja Valtimo päättivät vuonna 2007 tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.<ref>''Karjalainen'' 16.1.2007.</ref> Vuonna 2014 Lieksa olisi halunnut kuntaliitoksen, mutta Valtimo ja Nurmes äänestivät sitä vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/59189-nurmes-ja-valtimo-torppasivat-kuntaliitoksen | Nimeke = Nurmes ja Valtimo torppasivat kuntaliitoksen | Tekijä = | Ajankohta = 27.10.2014 | Julkaisu = Karjalainen | Viitattu = 14.1.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180114130705/https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/59189-nurmes-ja-valtimo-torppasivat-kuntaliitoksen | arkistoitu = 14.1.2018 }}</ref>
Huhtikuussa 2019 Valtimon ja Nurmeksen kunnanvaltuustoissa päätettiin, että Valtimo liitetään Nurmekseen vuoden 2020 alusta alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10754025 | Nimeke = Nurmes hyväksyi kuntaliitoksen Valtimon kanssa | Tekijä = Väinämö, Jouki | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 25.4.2019 | Viitattu = 28.6.2021}}</ref> Valtimon kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen äänin 11–10, ja Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti.<ref name="yle"/>
== Talous ==
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maanrakennusyritys J ja P Timonen, koneiden ja laitteiden agentuuritoimintaa harjoittava Tomaki Services ja Ylä-Karjalan hoitokoti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/YgjyMy8e | Nimeke = Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat | Selite = toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta | Ajankohta = 1.11.2017| Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 13.1.2018 }}</ref>
==Liikenne==
Valtimon kautta kulkevat [[valtatie 6]] (aiemmin [[valtatie 18]]) sekä [[Joensuu–Kontiomäki-rata]]. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1993, mutta [[Valtimon rautatieasema]]lla on edelleen tavaraliikennettä.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikenneppaikat'' (2. painos), s. 364. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>
===Etäisyyksiä Valtimolta===
* {{Joensuun vaakuna}} [[Joensuu]] 140 km
* {{Kajaanin vaakuna}} [[Kajaani]] 95 km
* {{Kuhmon vaakuna}} [[Kuhmo]] 60 km
* {{Kuopion vaakuna}} [[Kuopio]] 140 km
* {{Lieksan vaakuna}} [[Lieksa]] 80 km
* {{Nurmeksen vaakuna}} [[Nurmes]] 20 km
* {{Sotkamon vaakuna}} [[Sotkamo]] 55 km
==Väestönkehitys==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
{{Pylväsdiagrammi
|title = Valtimon väestönkehitys 1980–2015
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|480||4 019}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|463||3 880}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|434||3 637}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|402||3 370}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|359||3 002}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|319||2 671}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|294||2 458}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|278||2 324}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180617142223/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | arkistoitu =17.6.2018 }}</ref>
}}
==Seurakunnat==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valtimolla oli seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>
* [[Valtimon seurakunta]]
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Valtimon alueella toimii [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181009132010 }}</ref>
== Valtimon nähtävyydet ==
* [[Kalliokoski (Valtimo)|Kalliokoski]] Puukarissa
* [[Kalliojärvi (järvi Valtimon Kalliojärvellä)|Kalliojärven lintujärvi]] ja lintutorni
* [[Koivuvaaran näköalapaikka]] Pajukoskella
* [[Kuntalaisten Talo]]
* [[Murtovaaran talomuseo]]
* Ortodoksinen [[Valtimon pyhän Kolminaisuuden kirkko]] Hiekkalahdessa
* [[Rasimäen tsasouna]] ja raivaajamuistomerkki
* [[Simo Hurtan ratsutie]] Kokkoharjulla Rumossa
* [[Talonpojan taival]] -retkeilyreitti
* [[Tavikosken hierinmylly]] [[Verkkojoki|Verkkojoella]]
* [[Täyssinän rauhan rajakivi (Valtimo)|Täyssinän rauhan rajakivi]] [[Maanselkä (kylä)|Maanselässä]]
* [[Valtimon Natura 2000 -alueet]]
* [[Valtimon kirkko]]
* [[UKK-reitti]]: Koli-Vuokatti sekä ”etappireitti”
===Tapahtumat===
* Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 3-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuisena viikonloppuna.
* Ortodoksiset ''[[Praasniekka|praasniekat]]'' eli temppelijuhlat helluntaina ja juhannuksena
===Ruokakulttuuri===
Valtimon [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[sianlihakastike|siansoosi]] ja perunat sekä [[majavat|majavapaisti]] [[pihlajat|pihlajanmarjahyytelön]] kera.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 134–135| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste = | Isbn = 951-96047-3-1}}</ref>
== Tietoliikenneyhteydet ==
Valtimo on yhteydessä [[valokuitu|valokaapelilla]] kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen [[kansalaisverkko]]. Kansalaisverkon käyttäjät voivat muun muassa julkaista omat internet-kotisivunsa ilmaiseksi.
== Tunnettuja valtimolaisia ==
* [[Juhana Helmenkalastaja]], myynti- ja pukeutumisvalmentaja, kouluttaja
* [[Kaija Härkin]], hiihtäjä
* [[Matti Jaaranen]], [[Lapinlahden linnut|Lapinlahden lintujen]] jäsen
* [[Marketta Kokkonen]], Espoon kaupunginjohtaja
* [[Jarmo Kärnä]], moninkertainen pituushypyn SM
* [[Jouko N. Martikainen]], Göttingenin yliopiston itäisen kirkkohistorian emeritusprofessori
* [[Pepi Reinikainen]], kirjailija
* [[Valtimon Vasama]]n hiihdon naisjoukkue, kolminkertainen SM, johon kuului mm. Ulla Suhonen, hiihtäjä
==
Valtiomon kunnan alueella olleet julkiset taideteokset ja muistomerkit on esitetty Nurmeksen kaupungin luettelossa.
* [[Luettelo Nurmeksen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]
== Lähteet ==
* Laine, O. I. (toim.): ''Karjalan vaaroilta''. Helsinki: Otava, 1963.
* {{Kirjaviite | Nimike=Valtimo. Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta | Julkaisija=Lions Club Valtimo ry | Vuosi=1994 | Isbn=952-90-6060-2}}
* Vuorela, Toivo: ''Kansanperinteen sanakirja''. WSOY, 1971. ISBN 951-0-08803-X.
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.oyk.fi/~valtimon.kylat Valtimon kylien sivut] {{Wayback|1=http://www.oyk.fi/~valtimon.kylat |päiväys=20080119190308 }}.
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/911.html Tilastokeskus – Valtimon avainluvut].
*[http://www.menevalaiset.net/hakemisto-valtimo.html Valtimolaiset kylät ja asukkaat henki- ja maakirjoissa]
{{Pohjois-Karjala}}
{{Valtimo}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Valtimo|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||