Ero sivun ”Jaroslav Hašek” versioiden välillä

Täytettyään viisitoista vuotta Hašek jätti lukion ja ryhtyi opiskelemaan apteekkariksi. Kuitenkin hän lopulta valmistui kauppakoulusta ja oli hetken pankkivirkailijana. Hän toimi myös koirien kaupustelijana. Koirien kaupustelija on myös hänen mestariteoksensa sankarin, Švejkin ammatti. Enimmäkseen Hašek kuitenkin työskenteli vapaana kirjoittajana sekä [[toimittaja]]na.<ref name="Nimetön-20231105095209"> http://www.private-prague-guide.com/article/jaroslav-hasek/</ref>

Vuonna [[1897]] ollessaan koulupoika, Hašek otti osaa anti-saksalaiseen liikehdintään. Hän liittyi vuonna [[1906]] [[anarkisti]]liikkeeseen ja antoi työläisille heidän asemaansa koskevia luentoja. Seuraavana vuonna Hašekista tuli anarkistilehti [[Komuna]]n toimittajaksi. Koska Hašek alkoi olla anarkistipiireissä näkyvä hahmo, kiinnostui poliisi hänen tekemisistään. Häntä syytettiin usein ilkivallasta ja kerran hän joutui kuukaudeksi vankilaan, koska oli oikeuden mielestä hyökännyt poliisin kimppuun. <ref name="Nimetön-20231105095209"/>

Hašek tapasi vuonna [[1907]] Jarmila Mayerován ja rakastui nuoreen neitiin tulisesti. Tytön vanhemmat pitivät Hašekia rettelöitsijänä ja juoppona eivätkä voineet hyväksyä nuorten liittoa. Hašek yritti rauhoittua ja asettua aloilleen sekä aloittaa säännöllisen työn kirjoittajana. Hänen hyvät aikomuksensa eivät toteutuneet, sillä hänet pidätettiin syytettynä lipun häpäisemisestä. Tätä Jarmila Mayerován vanhemmat eivät voineet hyväksyä ja lähettivät tyttärensä maaseudulle toivoen, että sulhaskandidaatti ei löytäisi häntä. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ollut toivottua vaikutusta. Hašek jätti lopullisesti anarkistit ja vuonna [[1909]] hän julkaisi 64 novellia ja hän pääsi myös "Eläinmaailman"”Eläinmaailman” toimittajaksi. Työsuhteesta tuli lyhyt, sillä Hašek jäi kiinni siitä, että oli kirjoittanut itse keksimistään olemattomista eläimistä. Vuonna [[1910]] hän viimein avioitui Jarmila Mayerován kanssa. <ref name="Nimetön-20231105095209"/>

Avioliitosta tuli onneton, sillä Hašek ei saanut elämäänsä järjestykseen. Vuonna [[1913]] Jarmila Mayerová muutti takaisin vanhempiensa luokse. Kun [[ensimmäinen maailmansota]] syttyi vuonna [[1914]] Hašek liittyi armeijaan. Monet Švejkin [[kirjallisuuden henkilöhahmo|henkilöhahmoista]] perustuvat hänen armeijassa tapaamisiinsa oikeisiin ihmisiin. Kovin kauan hän ei joutunut olemaan rintamalla, sillä joutui venäläisten sotavangiksi vuonna [[1915]].<ref>http://www.britannica.com/biography/Jaroslav-Hasek </ref>Sotavankeus oli Hašekille helpompaa kuin muille vangeille, sillä hän pääsi leirin kirjuriksi. Seuraavana vuonna hän pääsi pois leiriltä, sillä hän liittyi vastaperustettuun [[Tšekkoslovakian legioona|Tšekkilegioonaan]] propagandan kirjoittajaksi.

Vuosi 1917 oli [[Venäjä]]llä vallankumousvuosi. Bolševikkikumouksen jälkeen Hašek muutti [[Moskova]]an liittyäkseen Puna-armeijaan. Hänestä tuli Bulgaman[[Bugulma]]n kylänkaupungin komentajaapulaiskomentaja (nyk. [[Tatarstan]]in kaakkoiskulmassa), ja hän kuvailee tätä aikaa koottuihin teoksiinsa sisältyvässä novellissa. Hašekin omien sanojen mukaan juopunut eversti syytti asemalla häntä vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Bolševikit ottivat syytökset todesta ja Hašekia uhkasi kuolemantuomio. Näiden tapahtumien johdosta Hašekin oli pakko paeta maasta. Näille tapahtumille ei kuitenkaan ole muuta lähdettä kuin Hašekin oma kertomus. Vaikka olikin yhä muodollisesti naimisissa Jarmila Mayerován kanssa, Hašek solmi uuden avioliiton.

Vuonna [[1919]] Hašek pääsi viimein palaamaan kotikaupunkiinsa [[Praha]]an, joka oli nyt vastaperustetun Tšekkoslovakian tasavallan pääkaupunki. Elämä ei ollut helppoa, sillä sota-aikaisten tapahtumien vuoksi Hašekia pidettiin petturina. Lisäksi hän oli jo melko alkoholisoitunut. Hänellä oli vaikeuksia saada teoksiaan julkaistuksi ja hän ponnisteli saadakseen "[[''Kunnon sotamies Švejk]]in"Švejkin seikkailut maailmansodassa'' valmiiksi.

Hašek oli henkilö joka teki pilaa kaikesta, myös itsestään. Hän ei tyytynyt vain pilapuheisiin, vaan rakasti myös käytännön pilojakepposia. Kirjoittamista hän ei pitänyt taiteena, vaan työnä, joka pitää suorittaa ja kirjoitti spontaanisti. Elämäntyylinsä takia häntä pidettiin vastuuttomana, juoppona, rettelöitsijänä ja kulkurina. Tutkija [[JindrichJindřich Chalupecký]] on epäillyt hänen poteneen [[Kaksisuuntainen mielialahäiriö|maanis-depressiivistä mielialahäiriötä]], mitä on tosin vaikea vahvistaa näin monen vuosikymmenen jälkeen.

"Suuri”Suuri aika vaatii suuria ihmisiä"ihmisiä”, on Jaroslav Hašekin mestariteoksen, ''Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa'' aloituslause. Teos kuvaa kuitenkin johdonmukaisesti pieniä ihmisiä. Hašek piirtää kuvan [[Itävalta-Unkari]]n armeijasta, joka on täynnä inhimillisiä heikkouksia. Rivimiehiä kiinnostaa laiskottelu, kortin pelaaminen, juominen ja syöminen. Aliupseerit ovat yksinkertaisia ja raakoja, virkamiehet korruptoituneita, sotilaspapit juoppoja mässäilijöitä ja ylemmät upseerit simputtajia, kiipijöitä, seniilejä tai muuten hulluja. Toinen teoksessa vilahtava kenraali on kiinnostunut käymälöistä ja toista kiinnostaa lähinnä hirttotuomioiden jakaminen.

Romaanin tapahtumat lähtevät käyntiin, kun istuessaan oluella Švejk kommentoi [[Sarajevo]]ssa tapahtunutta arkkiherttua Frans Ferdinandin murhaa. Tuo kipinä sytytti ensimmäisen maailmansodan. Švejk on sekoittavinaan surmatun kahteen muuhun Ferdinandiin, joista toinen joi hiusvettä ja toinen söi koirankakkaa. Salaisen poliisin virkailija passittaa Švejkin vankilaan, josta hän joutuu mieli- ja sotilassairaalaan ja sitten juopon sotilaspappi Katzin palvelijaksi, joka häviää Švejkin korttipelissä yliluutnantti Lukašille. Yliluutnantti Lukaš on tšekkiläismielinen, sympaattinen upseeri ja parantumaton naistenmies. Švejkin kommellusten takia he joutuvat matkalle kohti rintamaa ja joukkoon liittyy muun muassa suursyömäri Baloun. Taisteluihin teoksessa ei milloinkaan ehditä. Siitä pitävät huolen byrokratia ja Švejk. Sen sijaan se on täynnä käsittämättömiä tilanteita ja ihmeellisiä henkilöhahmoja. Militarismille ja virkavaltaisuudelle nauretaan avoimesti. Militarismia pidetään teoksessa yleensäkin ihmisyyden vastaisena ilmiönä. <ref> http://www.britannica.com/biography/Jaroslav-Hasek</ref>

Kun teos ilmestyi se oli valtava menestys. Kuuluisuutta saavutti myös [[Josef Lada]]n kuvitus. Se herätti kuitenkin suuttumusta uuden tasavallan niissä piireissä, jotka olivat huolissaan tšekkien maineesta Euroopassa. Maanläheisen Švejkin pelättiin henkilöivän ulkomailla koko tšekkien kansan. Teoksen lukeminen kiellettiin [[Tšekkoslovakia]]n armeijassa [[1925]], puolankielinen käännös takavarikoitiin kaupoista [[1928]], Bulgaria kielsi teoksen [[1935]] ja sitä poltettiin kansallissosialistien kirjarovioilla [[Saksa]]ssa [[1933]]. Suomessa teos aiheutti 301930-luvulla jumalanpilkkasyytteen, joka kuitenkin hylättiin.

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Hasek, Jaroslav}}