Ero sivun ”Deng Xiaoping” versioiden välillä

'''Deng Xiaoping''' ({{K-zh-|s=邓小平|p=Dèng Xiǎopíng}} {{Lausunta|Zh-Deng Xiaoping.ogg}}) ([[22. elokuuta]] [[1904]] – [[19. helmikuuta]] [[1997]]) oli [[KiinaKiinan kansantasavalta|Kiinan kansantasavallan]]n johtaja vuosina 1978–1992. Hänen valtakautensa aikana Kiina alkoi purkaa [[maolaisuus|maolaisen]] yhteiskunnan rakenteita<ref>Paltemaa, Lauri; Vuori, Juha A.: s. 266-269</ref> ja omaksui [[Markkinatalous|markkinatalouden]] piirteitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.nytimes.com/www.nytimes.com/learning/general/onthisday/bday/0822.html | Nimeke = Deng Xiaoping: A Political Wizard Who Put China on the Capitalist Road | Tekijä = Tyler, Patrick E. | Selite = Deng Xiaopingin New York Timesissa julkaistu muistokirjoitus | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 20.2.1997 | Viitattu = 11.10.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Deng liittyi kommunistipuolueeseen jo opiskeluaikoinaan, hän oli [[Pitkä marssi|Pitkän marssin]] veteraani ja ennen kaikkea [[Mao Zedong]]in vanha taistelutoveri. Deng tuki Maoa oikeistonvastaisessa kampanjassa ja hänet nimitettiin Kiinan Kommunistipuolueenkommunistipuolueen keskuskomitean pääsihteeriksi vuonna 1957, yhdessä presidentti [[Liu Shaoqi]]n kanssa hän oli vastuussa valtion asioiden hoidosta. Yleinen pettymys Maon [[Suuri harppaus|Suuren harppauksen]] talouspolitiikkaan toi Dengille ja Liulle lisää vaikutusvaltaa puolueen sisällä. He panivat alulle talousuudistuksia, jotka tukivat heidän arvoasemaansa puoluekoneiston sisällä ja väestön keskuudessa. Vuoden 1962 puoluekokouksessa Deng lausui kuuluisaksi tulleen repliikkinsä, 'ei ole väliä onko kissa musta vai valkoinen, kunhan se metsästää hiiriä'.<ref>Ulkolinja: Kiinalainen kapitalismi (TV1 8.2.2010)</ref>

Mao pelkäsi päätyvänsä pelkäksi muodolliseksi keulahahmoksi ja lisätäkseen valtaansa ja toteuttaakseen omaa visiotaan Kiinan tulevaisuudesta hän käynnisti [[Kulttuurivallankumous|Kulttuurivallankumouksenkulttuurivallankumouksen]], jonka aikana Deng joutui epäsuosioon ja erotettiin viroistaan vuonna 1967. Vuonna 1974 Deng kutsuttiin takaisin Pekingiin. Seuraava putoaminen seurasi 1976, mutta se ei estänyt Dengiä tekemästä toista paluuta Maon kuoleman jälkeen.

Hankkimalla itselleen kannattajia kommunistisen puolueen sisällä Deng onnistui vähitellen syrjäyttämään Maon valitseman jatkajan, [[Hua Guofeng]]in, joka oli aikaisemmin auttanut häntä palaamaan maan johtoon. Deng hätisti Huan korkeimmista johtoasemista vuosina 1980–1981. Vastakohtana edellisiin vallanvaihtoihin Deng antoi Huan siirtyä hiljalleen eläkkeelle. Hua oli vuoteen 2002 asti rivijäsenenä Keskuskomiteassakeskuskomiteassa. Myös myöhemmät vallanvaihdokset Kiinan johdossa on pyritty hoitamaan saman mallin mukaan, vailla ulospäin näkyvää dramatiikkaa.

Dengin kaudella suhteet länteen paranivat merkittävästi. Deng matkusteli ulkomailla ja tapasi useita länsimaiden johtajia, mm. presidentti [[Jimmy Carter]]in [[Valkoinen talo|Valkoisessa talossa]] vuonna 1979. Carterin aikana Yhdysvallat viimein tunnusti Kiinan Kansantasavallankansantasavallan [[Kiinan tasavalta|Kiinan tasavallan]] (Taiwan) sijasta Kiinan ainoaksi lailliseksi hallitukseksi. Kiinan kansantasavalta oli jo aikaisemmin ottanut paikkansa [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]ssa.

Toisena saavutuksena pidetään Ison-Britannian kanssa 19. joulukuuta 1984 solmittua sopimusta, jonka mukaan [[Hongkong]] luovutettaisiin takaisin Kiinalle vuonna 1997. [[Uudet territoriot|Uusien territorioiden]] 99-vuotisen vuokra-ajan loppuessa Deng suostui siihen, että Kiinan Kansantasavaltakansantasavalta ei puuttuisi Hongkongin kapitalistiseen järjestelmään 50 vuoteen. Tätä järjestelyä nimitetään "yksi maa, kaksi järjestelmää" -järjestelyksi ja sitä manner-Kiina on hahmotellut mahdollisena runkona skenaariossa, jossa Taiwan yhdistettäisiin emomaahan tulevina vuosina.