Ero sivun ”Elokuva” versioiden välillä

'''Elokuva''' on tallenne, jota esitettäessä liikkuva kuva äänitteineen muodostaa taiteellisen tai dokumrorofflfentaarisendokumentaarisen kokonaisuuden. Elokuva-sanalla voidaan viitata myös elokuvataiteeseen, elokuvateollisuuteen tai elokuva-alaan.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|elokuva}}</ref>

Elokuvalla yritetään välittää tarina tai sanoma, niin että katsoja ymmärtää sen elokuvan katsomalla. Elokuvassa luodaan liikkeen illuusio, kun hiukan ede3odlfollisestäedellisestä ruudusta poikkeavia kuvia vaihdetaan taajaan, yleensä 24 kertaa sekunnissa. Elokuvia tehdään [[Elokuvaus|kuvaamalla]] [[elokuvakamera|filmi]]- tai [[videokamera]]lla, [[animaatio|animoimalla]] tai [[erikoistehoste]]illa. Elokuva voidaan tallentaa esimerkiksi [[filmi]]nauhalle, [[magneettinauha]]lle tai [[kiintolevy]]lle.

Sanan ''elokuva'' keksi professori [[Artturi Kannisto]]. Aiemmin puhuttiin ''elävistä kuvista'',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160807011242/http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/kierros/etusivu.php?navi=merkkihenkilot&kunta=kylmakoski | Nimeke = Antti Favén, Artturi Kannisto | Julkaisu = Tampereen kaupunginkirjasto - Pirkanmaan maakuntakirjasto | Viitattu = 11.10.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160807011242/http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/kierros/etusivu.php?navi=merkkihenkilot&kunta=kylmakoski | arkistoitu = 7.8.2016 }}</ref> jonka ruotsinkielisestä versiosta "''levande bilder"'' on suomen kielen slangissa säilynyt sana ''leffa.''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/lukemisto/1074132219/Aimo+annos+Mista+leffa+tuli+suomen+kieleen | Nimeke = Aimo annos: Mistä "leffa" tuli suomen kieleen? | Julkaisu = ts.fi | Viitattu = 30.10.2017 | ietf-kielikoodi = fi-FI | arkisto = https://web.archive.org/web/20171107042823/http://www.ts.fi/lukemisto/1074132219/Aimo+annos+Mista+leffa+tuli+suomen+kieleen | arkistoitu = 7.11.2017 }}</ref>

Elokuvissa ei ollut ääniraitaa ennen 1920-luvun loppua. Tänä [[Mykkäelokuva|mykkäelokuvien]] aikana tehtiin paljon komedioita, joita katsotaan ja arvostetaan edelleen. Mykkäkomedioiden komiikka perustui usein [[Kaatuminen|kaatuiluun]] ja asioiden hajottamiseen. Tunnetuimpia mykkäelokuvien koomikoita olivat esimerkiksi [[Buster Keaton]], [[Charles Chaplin]] ja [[Harold Lloyd]]. Heistä etenkin Chaplin nousi suureen suosioon pitkillä elokuvillaan, joissa oli komiikan lisäksi myös tunteellisuutta ja yhteiskunnallisia epäkohtia kuvaavaa realismia.<ref>Nummelin 2009, s. 25–28.</ref>

1980-luvulla Hollywoodin merkittävimmäksi lajityypiksi nousi [[toimintaelokuva]], jonka tunnetuimpia edustajia ovat ''[[Aliens – paluu|Alien]]''-elokuvat, ''[[Rambo (elokuva)|Rambot]]'', ''[[Terminator – tuhoaja|Terminaattori]]''-elokuvat sekä ''[[James Bond]]it''. Suurimmiksi toimintaelokuvatähdiksi nousivat [[Arnold Schwarzenegger]] ja [[Sylvester Stallone]]. 1990-luvulta alkaen toimintaelokuvien suosio on hiukan laskenut, mutta samalla niihin on tullut mukaan uudenlaisia piirteitä, kuten elokuvissa ''[[Kill Bill]]'' ja ''[[Matrix (elokuva)|Matrix]]''.<ref>Nummelin 2009, s. 153–155.</ref>

Elokuvat voidaan luokitella [[Elokuvagenre|lajityyppeihin]] eli genreihin esimerkiksi niiden sisällön, ilmaisukeinojen ja sävyn perusteella. Samaan lajityyppiin kuuluvilla elokuvilla on yhteisiä piirteitä, joista lajityypit voi erottaa toisistaan. Joidenkin lajityyppien tyypilliset piirteet liittyvät esimerkiksi lavastukseen, kuvauspaikkoihin ja asuihin, kuten lännenelokuvien ja tieteiselokuvien kohdalla. Joissain genreissä erottavina tekijöinä on kerronnan sävy ja vaikutus katsojaan, kuten komediassa ja melodraamassa.<ref name=kavi-lajityypit>{{Verkkoviite | Osoite = http://elokuvapolku.kavi.fi/fi/elokuvapolku/elokuvakulttuuri/lajityypit | Nimeke = Elokuvakerronta: Lajityypit | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 19.4.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190418212355/http://elokuvapolku.kavi.fi/fi/elokuvapolku/elokuvakulttuuri/lajityypit | arkistoitu = 18.4.2019 }}</ref> Lajityyppi antaa käsikirjoittajalle kontekstin. Kun katsoja tuntee elokuvan lajityypin, käsikirjoittajan ei tarvitse selittää tarinaa ja sen henkilöhahmoja erikseen. Näin elokuvan kerronta saadaan taloudellisemmaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/elokuvakulttuuri/genre.jsp | Nimeke = Genre | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Elokuvantaju | Viitattu = 19.4.2019 }}</ref>

Ideointi on elokuvanteon ensimmäinen vaihe. Siinä elokuvalle keksitään idea, lähtökohta tai visio tuotantoa varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/elokuvakulttuuri/idea.jsp | Nimeke =Idea| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/synopsis.jsp | Nimeke =Synopsis | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Idean kehittäjä pyrkii myymään ideansa tuottajalle, jotta siitä tehtäisiin elokuva.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/esituotanto/pitch.jsp | Nimeke =Pitch| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>

Esituotantoon kuuluu kaikki elokuvatuotantoon liittyvä budjetoitu toiminta ennen varsinaisia kuvauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/esituotanto/esituotanto.jsp | Nimeke =Esituotanto| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Elokuvan ideasta kirjoitetun synopsiksen pohjalta kirjoitetaan ''[[treatment]]'' ja sen jälkeen [[Elokuvakäsikirjoitus|käsikirjoitus]] eri versioineen. Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka avulla elokuva voidaan kuvata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/kasikirjoitus.jsp | Nimeke =Käsikirjoitus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Käsikirjoituksen pohjalta luodaan elokuvan kuvausaikataulu ja kustannusarvio.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/esituotanto/breakdown.jsp | Nimeke =Breakdown| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Kun käsikirjoitus ja rahoitussuunnitelma ovat valmiit, tehdään tuotantopäätös ja tuotantohenkilöstön palkkaaminen aloitetaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/esituotanto/tuotantopaatos.jsp | Nimeke = Tuotantopäätös | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>

[[Elokuvatuottaja|Tuottaja]] käynnistää ja päättää elokuvatuotannon. Hän löytää ja kehittää projektin sekä järjestää sille rahoituksen. Hän palkkaa käsikirjoittajan, ohjaajan, [[näyttelijä]]t ja muun tuotantohenkilöstön. Hän valvoo käskirjoituksen kehittelyä, kuvauksia ja leikkausta. Hän voi myös osallistua elokuvan levitykseen ja markkinointiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/tuotanto/tuottaja.jsp | Nimeke =Tuottaja | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Joskus tuottaja ohjaa ja käsikirjoittaa elokuvan itse.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/tuotanto/ohjaaja.jsp | Nimeke =Ohjaaja| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>

Esituotantoon kuuluu elokuvan taustatyö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/esituotanto/taustatyo.jsp | Nimeke = Taustatyö, ennakkotutkimus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Esituotannon aikana elokuva myös roolitetaan, eli siihen valitaan elokuvan roolihenkilöitä esittävät näyttelijät ja avustajat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/esituotanto/roolitus.jsp | Nimeke = Roolitus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>

Elokuvan kuvaus on elokuvanteon näkyvin vaihe. Kuvaushenkilöstöön voi kuulua kymmeniä henkilöitä, jotka on jaettu ryhmiin. Koko kuvausten taiteellinen johtaja on [[elokuvaohjaaja]]. Omien ryhmiensä johtajina toimivat esimerkiksi [[elokuvaaja]], [[lavastaja]], [[pukusuunnittelija]] ja [[maskeeraaja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/tuotanto/kuvaukset.jsp | Nimeke = Kuvaukset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Ohjaajan apuna toimii 1−3 apulaisohjaajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/tuotanto/apulaisohjaaja.jsp | Nimeke = Apulaisohjaaja | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Kuvauksiin nimitetään myös esimerkiksi [[tuotantopäällikkö]], [[kuvauspäällikkö]], [[kuvaussihteeri]] ja muonittaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/tuotanto.jsp | Nimeke = Tuotantokaavio | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> [[Äänisuunnittelija]] on mukana elokuvan joka tuotantovaiheessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/aani/aanisuunnittelija.jsp | Nimeke = Äänisuunnittelija | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Sisäkuvaukset suoritetaan yleensä [[Elokuvastudio|studiossa]], missä kuvausolosuhteita voidaan kontrolloida ja kuvauskalustolle ja -henkilöstölle on riittävästi tilaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/tuotanto/studio.jsp | Nimeke = Studio| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> [[Lavastus|Lavastuksen]] avulla rakennetaan elokuvan miljööt eli tapahtumaympäristöt elokuvan sisältöä vastaaviksi. Lavastukseen kuuluu yleensä sekä fyysinen ympäristö että [[puvustus]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/lavastus/lavastus.jsp | Nimeke = Lavastus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>

Jälkityöt ovat työtehtäviä, jotka suoritetaan kuvausten päätyttyä. Niihin kuuluvat muun muassa [[Leikkaus (elokuvataide)|kuvaleikkaus]], äänileikkaus, trikit ja efektit, [[Miksaus|äänen miksaus]] ja elokuvan värimäärittely.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/jalkituotanto/jalkityot.jsp | Nimeke = Jälkityöt| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>

Kun elokuvan jälkituotanto on ohi, siitä valmistetaan esityskopio, elokuvan lopullinen formaatti, jolta elokuva esitetään yleisölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/levitys/esityskopio.jsp | Nimeke = Esityskopio | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Elokuvaa markkinoidaan usein näkyvästi ennen julkaisua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/levitys/markkinointi.jsp | Nimeke = Markkinointi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Elokuvasta tehdään myös [[Traileri|trailereita]], jotka ovat lyhyitä mainoksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/levitys/traileri.jsp | Nimeke = Traileri| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref> Lopulta elokuva saatetaan yleisön katsottavaksi. Elokuvan levityksen hoitaa usein jokin [[elokuvayhtiö]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/oppimateriaali/levitys/levitys.jsp | Nimeke = Levitys | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Elokuvantaju | Viitattu = 26.1.2015 }}</ref>

* [httphttps://elokuvantaju.uiahaalto.fi/index.html Elokuvantaju]