Ero sivun ”Elokuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Elokuvanteko: lis. kappale musiikista |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 |
||
| (20 välissä olevaa versiota 15 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 2:
'''Elokuva''' on tallenne, jota esitettäessä liikkuva kuva äänitteineen muodostaa taiteellisen tai dokumentaarisen kokonaisuuden. Elokuva-sanalla voidaan viitata myös elokuvataiteeseen, elokuvateollisuuteen tai elokuva-alaan.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|elokuva}}</ref>
Elokuvalla yritetään välittää tarina tai sanoma, niin että katsoja ymmärtää sen elokuvan katsomalla. Elokuvassa luodaan liikkeen illuusio, kun hiukan edellisestä ruudusta poikkeavia kuvia vaihdetaan taajaan, yleensä 24 kertaa sekunnissa. Elokuvia tehdään [[Elokuvaus|kuvaamalla]] [[elokuvakamera|filmi]]- tai [[videokamera]]lla, [[animaatio|animoimalla]] tai [[erikoistehoste]]illa. Elokuva voidaan tallentaa esimerkiksi [[filmi]]nauhalle, [[magneettinauha]]lle tai [[kiintolevy]]lle.
==Etymologia==
Sanan ''elokuva'' keksi professori [[Artturi Kannisto]]. Aiemmin puhuttiin ''elävistä kuvista'',<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
== Historia ==
Rivi 25:
===Mykkäelokuvan kulta-aika===
[[Kuva:Charlie Chaplin with doll.jpg|thumb|left|upright|[[Charlie Chaplin]] oli mykkäelokuvan merkittävimpiä koomikkoja.]]
Elokuvissa ei ollut ääniraitaa ennen 1920-luvun loppua. Tänä [[Mykkäelokuva|mykkäelokuvien]] aikana tehtiin paljon komedioita, joita katsotaan ja arvostetaan edelleen. Mykkäkomedioiden komiikka perustui usein [[Kaatuminen|kaatuiluun]] ja asioiden hajottamiseen. Tunnetuimpia mykkäelokuvien koomikoita olivat esimerkiksi [[Buster Keaton]], [[Charles Chaplin]] ja [[Harold Lloyd]]. Heistä etenkin Chaplin nousi suureen suosioon pitkillä elokuvillaan, joissa oli komiikan lisäksi myös tunteellisuutta ja yhteiskunnallisia epäkohtia kuvaavaa realismia.<ref>Nummelin 2009, s. 25–28.</ref>
Monien Euroopan maiden mykkäelokuvan kultakausi ajoittui 1920-luvulle, jolloin etenkin Neuvostoliitto, Saksa ja Ranska tuottivat tärkeitä mykkäelokuvia. Eurooppalainen mykkäelokuva oli amerikkalaiseen verrattuna kerronnaltaan ja kuvaukseltaan kokeilevampaa. Euroopan tärkein elokuvaohjaaja 1920-luvulla oli neuvostoliittolainen [[Sergei Eisenstein]]. Ranskassa tärkein suuntaus oli [[Impressionismi|impressionistinen]] elokuva. Saksalaiset tekivät paljon kauhuelokuvaa ja niin sanottua [[Ekspressionismi|ekspressionistista]] elokuvaa, kuten ''[[Tohtori Caligarin kabinetti]]'' (1920), joissa todellisuutta kuvataan vääristyneenä ja liioiteltuna. Saksalaisista tieteiselokuvista tunnetuin on [[Fritz Lang]]in ''[[Metropolis (elokuva)|Metropolis]]'' (1927).<ref>Nummelin 2009, s. 29–38.</ref>
Rivi 62:
[[Kuva:The Expendables 2 Cast Roster.jpg|thumb|''[[The Expendables 2]]'' (2012) kokosi yhteen Hollywoodin tunnetuimpia toimintaelokuvasankareita edeltäneiltä vuosikymmeniltä.]]
1980-luvulla Hollywoodin merkittävimmäksi lajityypiksi nousi [[toimintaelokuva]], jonka tunnetuimpia edustajia ovat ''[[Aliens – paluu|Alien]]''-elokuvat, ''[[Rambo (elokuva)|Rambot]]'', ''[[Terminator – tuhoaja|Terminaattori]]''-elokuvat sekä ''[[James Bond]]it''. Suurimmiksi toimintaelokuvatähdiksi nousivat [[Arnold Schwarzenegger]] ja [[Sylvester Stallone]]. 1990-luvulta alkaen toimintaelokuvien suosio on hiukan laskenut, mutta samalla niihin on tullut mukaan uudenlaisia piirteitä, kuten elokuvissa ''[[Kill Bill]]'' ja ''[[Matrix (elokuva)|Matrix]]''.<ref>Nummelin 2009, s. 153–155.</ref>
1990-luvulla Hollywoodin suosituimmiksi elokuviksi toimintaelokuvien rinnalle alkoivat nousta [[Romanttinen komedia|romanttiset komediat]], kuten ''[[Pretty Woman]]'' (1990) sekä [[Jane Austen]] -filmatisoinnit ja mukaelmat. Myös isojen yhtiöiden ulkopuolella tehtäviä [[Independent-elokuva|independent-elokuvia]] julkaistaan nykyisin paljon. Merkittäviä indie-elokuvantekijöitä ovat esimerkiksi [[David Lynch]] ja [[Jim Jarmusch]].<ref>Nummelin 2009, s. 156–158.</ref>
Rivi 83:
==Lajityypit==
{{pääartikkeli|[[Elokuvagenre]]}}
{{Katso myös|[[Luettelo elokuvan tyylilajeista]]}}▼
Elokuvat voidaan luokitella [[
Yleisiä lajityyppejä ovat esimerkiksi [[komediaelokuva]], [[jännityselokuva]], [[draamaelokuva]], [[lännenelokuva]], [[lastenelokuva]], [[nuortenelokuva]], [[Elokuvamusikaali|musikaali]], [[kauhuelokuva]], [[sotaelokuva]], [[rakkauselokuva]], [[melodraama]], [[tieteiselokuva]], [[rikoselokuva]], [[toimintaelokuva]] ja [[film noir]].
==Suhde muihin taiteisiin==
Nuorena taiteenlajina elokuva on hyödyntänyt muiden taiteenlajien keinoja monipuolisesti. Elokuvateoreetikko [[Ricciotto Canudo]] kirjoitti jo vuonna 1923, että elokuvassa yhdistyvät [[arkkitehtuuri]], [[kuvanveisto]], [[maalaustaide]], [[kaiverrus]], [[musiikki]] ja [[tanssi]]. Samalla elokuva oli hänen mukaansa kuitenkin taidemuotona erikoislaatuinen.<ref>Bacon 2005, s. 10.</ref>
Elokuva on lainannut tarinoita [[teatteri]]sta, [[Kirjallisuus|kirjallisuudesta]], [[sarjakuva]]sta ja [[ooppera]]sta. Visuaaliset taiteet ovat vaikuttaneet elokuvien [[Lavastus|lavastuksen]], puvustuksen ja kompositioiden suunnitteluun sekä joskus keskeisten teemojen hahmottamiseen kuvallisin keinoin. Arkkitehtuurilla, käyttötaiteilla ja muodin trendeillä elokuviin on luotu ajankuvaa ja sosiaalista miljöötä. Musiikki on aina ollut tärkeä osa elokuvaa ja elokuvaesitystä. Äänielokuvassa musiikki on keskeisessä osassa elokuvan [[dramaturgia]]ssa niin valtavirtaelokuvassa kuin taide-elokuvassakin. Elokuva on saanut malleja ja inspiraatiota myös [[Runous|runoudesta]] sen vertauskuvallisuuden, viitteellisyyden ja assosiaatioiden runsauden kautta. Suuri vaikutus elokuvaan on ollut lisäksi myös muun muassa [[Valokuvaus|valokuvauksella]], [[radio]]lla sekä tekstiili- ja vaatetustaiteella. Yksittäisistä taiteilijoista elokuvia on erityisen paljon innoittanut 1600-luvun alun näytelmäkirjailija [[William Shakespeare]].<ref>Bacon 2005, s. 15–16.</ref>
==Elokuvanteko==
Rivi 93 ⟶ 100:
Elokuvanteko voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen: ideointiin, esituotantoon, tuotantoon eli kuvaukseen, jälkituotantoon sekä levitykseen.
Ideointi on elokuvanteon ensimmäinen vaihe. Siinä elokuvalle keksitään idea, lähtökohta tai visio tuotantoa varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Esituotantoon kuuluu kaikki elokuvatuotantoon liittyvä budjetoitu toiminta ennen varsinaisia kuvauksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
[[Elokuvatuottaja|Tuottaja]] käynnistää ja päättää elokuvatuotannon. Hän löytää ja kehittää projektin sekä järjestää sille rahoituksen. Hän palkkaa käsikirjoittajan, ohjaajan, [[näyttelijä]]t ja muun tuotantohenkilöstön. Hän valvoo käskirjoituksen kehittelyä, kuvauksia ja leikkausta. Hän voi myös osallistua elokuvan levitykseen ja markkinointiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Esituotantoon kuuluu elokuvan taustatyö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Elokuvan kuvaus on elokuvanteon näkyvin vaihe. Kuvaushenkilöstöön voi kuulua kymmeniä henkilöitä, jotka on jaettu ryhmiin. Koko kuvausten taiteellinen johtaja on [[elokuvaohjaaja]]. Omien ryhmiensä johtajina toimivat esimerkiksi [[elokuvaaja]], [[lavastaja]], [[pukusuunnittelija]] ja [[maskeeraaja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Kun kuvaukset ovat ohi, elokuvasäveltäjä pyydetään tekemään [[Elokuvamusiikki|elokuvaan musiikki]]. Useimmat elokuvasäveltäjät saavat elokuvasta raakaversion, johon he säveltävät musiikin. Animaatioelokuvassa musiikki poikkeuksellisesti sävelletään jo ennen piirrostyötä.<ref>Kalinak 2010, s. 93–94.</ref> Kun musiikki on sävelletty, orkesteri tai yhtye esittää ja nauhoittaa sen, yleensä säveltäjän johdolla.<ref>Kalinak 2010, s. 109–110.</ref>
[[Kuva:Sala de Postproducción.JPG|thumb|Jälkituotantohuone]]
Jälkityöt ovat työtehtäviä, jotka suoritetaan kuvausten päätyttyä. Niihin kuuluvat muun muassa [[Leikkaus (elokuvataide)|kuvaleikkaus]], äänileikkaus, trikit ja efektit, [[Miksaus|äänen miksaus]] ja elokuvan värimäärittely.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
Kun elokuvan jälkituotanto on ohi, siitä valmistetaan esityskopio, elokuvan lopullinen formaatti, jolta elokuva esitetään yleisölle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =
==Elokuvapalkintoja==
Rivi 138 ⟶ 145:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bacon, Henry | Nimeke=Seitsemäs taide: Elokuva ja muut taiteet | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 929. Suomen elokuva-arkiston julkaisuja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Suomen elokuva-arkisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-746-514-9}}▼
*{{Kirjaviite | Tekijä = Huhtamo, Erkki| Nimeke = Fantasmagoria: Elävän kuvan arkeologiaa| Vuosi = 2000| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen elokuva-arkisto| Isbn = 951-692-483-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Kalinak, Kathryn Marie | Nimeke =Film Music: A Very Short Introduction | Vuosi = 2010 | Sivu = | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija = Oxford University Press | Isbn=978-0-19-537087-4 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummelin, Juri | Nimeke=Elokuvan lyhyt historia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=BTJ | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-692-720-9}}
Rivi 145 ⟶ 154:
== Kirjallisuutta ==
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Bacon, Henry | Nimeke=Seitsemäs taide: Elokuva ja muut taiteet | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 929. Suomen elokuva-arkiston julkaisuja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Suomen elokuva-arkisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-746-514-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Harto | Nimeke=[[Kinosaurus]]: Elokuvafriikin vuosisata | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-1-13577-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nummelin, Juri | Nimeke=Elokuvan lyhyt historia | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=BTJ | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-692-720-9}}
Rivi 153 ⟶ 161:
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
{{Wikikirjasto-rivi|Elokuvaopas}}
{{Wikisitaatit-rivi}}
Rivi 165 ⟶ 174:
* [http://www.film-o-holic.com/ Film-O-Holic.com], elokuva-arvosteluja ja haastatteluja
* [http://www.episodi.fi/ Elokuvalehti Episodi]
* [
{{Metatieto}}
| |||