Ero sivun ”Syöttötariffi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
| (33 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{Korjattava/päivitys|Syöttötariffien myöntäminen lopetettiin Suomessa vuonna 2017}}
'''Syöttötariffi''' ({{k-en|Feed-in Tariff, FiT}}) on [[valtio]]n [[sähkö]]markkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta sähkölle. Syöttötariffissa sähkön tuottajalle taataan määrätty hinta; jos markkinahinta on tätä takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen.<ref>Anni Lassila:''Tuulivoimantuottajat saamassa takuuhinnan sähkölleen'', Helsingin Sanomat /Talous 26.6.2008. [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Tuulivoimantuottajat+saamassa+takuuhinnan+sähkölleen/HS20080626SI1TA02q8z HS Arkisto (maksullinen)]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.tem.fi/files/18256/Biokaasutariffi_tr_raportti_191207.pdf#page=38 |Selite=sivu 38, Sähkönsyöttötariffit ja niiden käyttö tukikeinona |Julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö |Nimeke=Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa – Perusteita järjestelmän toteuttamiselle}}</ref>
[[Kuva:Syottotariffit_maailmassa.png|thumb|Syöttötariffien suosio on ollut kasvussa etenkin 2000-luvulla.]]
Yleisimmin syöttötariffit ovat käytössä [[uusiutuva energia|uusiutuvalla energialla]] tuotetulle sähkölle uusiutuvien energiantuotantomuotojen kilpailukyvyn ja käyttöönoton edistämiseksi, mutta [[tariffi|tariffeja]] sovelletaan myös muihin sähköntuotantotapoihin. Vuonna 2007 syöttötariffeja
Valtiolle syöttötariffi on kustannusneutraali, sillä sen kulut kerätään kaikilta sähkön käyttäjiltä sähkölaskussa. Syöttötariffit vaihtelevat muun muassa käyttöiän, [[inflaatio]]n, sijainnin ja huipputuntien mukaan.
Syöttötariffi voi olla kiinteä hinta tai prosenttiosuus hinnasta. Kiinteä syöttötariffi takaa sähköntuottajalle kiinteän sähkönhinnan sovituksi ajaksi. Bonussyöttötariffi tarjoaa sovitun lisäpalkkion markkinahinnan lisäksi.
Rivi 10 ⟶ 11:
Syöttötariffilla pyritään edistämään uuden tekniikan tuotantoa ja kehitystä. Päämäärä on, että uusiutuvan energian kustannukset laskevat volyymin kasvaessa kilpailukykyisiksi ilman syöttötariffia.
EU-maista vain Suomen ja [[Malta]]n energiapolitiikka perustuu pääosin vero- ja investointikannustimiin. EU:n tariffien harmonisointi on tällä hetkellä yhteistyötä maiden välillä kansallisia tariffeja optimoiden.<ref>[http://www.feed-in-cooperation.org/images/files/best_practice_paper_final.pdf Evaluation of different feed-intariff design options - Best practice paper for the International Feed-in Cooperation] {{Wayback|1=http://www.feed-in-cooperation.org/images/files/best_practice_paper_final.pdf |päiväys=20210128095231 }} Fraunhofer Institute, Saksa BMU (2006) s. 1 (21 %),
==Uusiutuvan energian tuki==
{{Uudelleenkirjoitettava}}
Maat, jotka käyttävät tariffeja, johtavat maailman [[tuulivoima]]-, [[aurinkokenno]]- (PV) ja [[biokaasu]]markkinoita. Saksalaisessa järjestelmässä tuki kattaa kaikki uusiutuvat energiamuodot ja kuka tahansa voi investoida sen lisäämiseen. Esimerkiksi maanviljelijät asensivat Saksassa 300 MW aurinkokennoja 2006.
Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lundin mukaan Saksassa syöttötariffi on nostanut sähkön hintaa 0,1 % ja uusien tutkimusten mukaan sähkönhinta laskee jatkossa. Saksan kokemusten mukaan jo 8 % tuulivoimamäärä laskee sähkölaskua. Tariffien ansiosta Saksassa on satoja uusia energiayrittäjiä.<ref>Solpanelhuset ger energiverket gratis energi, Inmatningstariff kan öppna energimarknaden, Huvudstadsbladet s.
Tariffien käyttö lisääntyy ja laajenee. Monet maat, mukaan lukien Saksa, Ranska, Espanja ja Italia, ovat päättäneet, että uusiutuvan energian määrää on lisättävä. Tariffit takaavat kannattavan kehityksen nopeasti, lisäävät kiinnostuneita yrityksiä, lisäävät kilpailua ja tuotekehitystä. Yleensä eri energiamuodoille on eri tariffit.<ref>[http://www.wind-works.org/FeedLaws/USA/AllRenewablesandRenewablesforAllRenewableTariffsforNorthAmerica.html All Renewables and Renewables for All: Renewable Tariffs for North America] {{Wayback|1=http://www.wind-works.org/FeedLaws/USA/AllRenewablesandRenewablesforAllRenewableTariffsforNorthAmerica.html |päiväys=20071123124144 }} Paul Gipe Renewable Energy World, vol 10 no 5 September, 6.8.2007</ref> Tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiaa tuella, kunnes ne ovat ilman tukeakin kilpailukykyisiä. Alan pioneerit saavat kilpailuedun tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Ison-Britannian tutkimuksen mukaan jo vuonna 2020 ydinvoiman tuotantohinta on
[[Valtion taloudellinen tutkimuskeskus|Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen]] tutkijoiden mukaan uusiutuvan energian tuet eivät lainkaan vähennä päästökauppasektorin päästöjä, koska ne eivät vähennä päästöoikeuksien kokonaismäärää vaan tekevät muille halvemmaksi ostaa päästöoikeuksia. Näin on päällekkäisillä tukijärjestelmillä saatu kulutettua aivan tarpeettoman paljon rahaa samaan päästövähennykseen. Päästöjen vähentämistä voidaan edistää mahdollisimman edullisesti toimivalla päästökaupalla: se ohjaa vähentämään päästöt kaikkein edullisimmin keinoin. Jos taas tuen tarkoitus on edistää siirtymistä puhtaampaan teknologiaan, tätä tarkoitusta olisi parempaa ja tehokkaampaa edistää innovaatiotuilla eikä esimerkiksi tukemalla (tuuli)sähköntuotantoa. <ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/EUn+ilmastopolitiikan+hintaan+voidaan+vaikuttaa/a1392878259875 EU:n ilmastopolitiikan hintaan voidaan vaikuttaa] {{Wayback|1=http://www.hs.fi/kotimaa/EUn+ilmastopolitiikan+hintaan+voidaan+vaikuttaa/a1392878259875 |päiväys=20140301164512 }}, Piia Aatola ja Kimmo Ollikka. Kirjoittajat ovat tutkijoita Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Helsingin Sanomat Vieraskynä, 21.2.2014.</ref>
▲Tariffien käyttö lisääntyy ja laajenee. Monet maat, mukaan lukien Saksa, Ranska, Espanja ja Italia, ovat päättäneet, että uusiutuvan energian määrää on lisättävä. Tariffit takaavat kannattavan kehityksen nopeasti, lisäävät kiinnostuneita yrityksiä, lisäävät kilpailua ja tuotekehitystä. Yleensä eri energiamuodoille on eri tariffit.<ref>[http://www.wind-works.org/FeedLaws/USA/AllRenewablesandRenewablesforAllRenewableTariffsforNorthAmerica.html All Renewables and Renewables for All: Renewable Tariffs for North America] Paul Gipe Renewable Energy World, vol 10 no 5 September, 6.8.2007</ref> Tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiaa tuella, kunnes ne ovat ilman tukeakin kilpailukykyisiä. Alan pioneerit saavat kilpailuedun tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Ison-Britannian tutkimuksen mukaan jo vuonna 2020 ydinvoiman tuotantohinta on 3-4p/kWh, kun merituulivoimalla tuotettu sähkö maksaa 2-3p/kWh.<ref>[http://www.yes2wind.com/25_faq.html Wind energy economics, Isn't wind power really expensive?] FAQ Friends of the Earth</ref>
==Uusiutuva energia EU:ssa==
Vuonna 2006 Suomi, [[Malta]] ja [[Slovenia]] olivat EU-maista ainoita, jotka käyttävät ainoastaan verokannustimia uusiutuvan energian edistämiseen.<ref>[http://www.gwec.net/fileadmin/documents/Publications/gwec-2006_final_01.pdf Global Wind 2006 Report Global Wind Energy Council GWEG] {{Wayback|1=http://www.gwec.net/fileadmin/documents/Publications/gwec-2006_final_01.pdf |päiväys=20070927143105 }} sivu 16</ref> Käytettyjen edistystoimien tehokkuus arvioidaan saavutetuista tuloksista. Suomen kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa (vuodelta 2010), että [[tuulivoima]]n
Euroopan
2005 EU tuotti 437 TWh sähköä uusiutuvalla energialla. [[Vesivoima]]n määrä on säilynyt vakiona. Tuulivoimaa on lisätty syöttötariffin avulla 10 vuodessa: 74 TWh (2006) ja 53 TWh (2005). Biomassasta saadun sähkön määrä on 10 vuodessa noin kaksinkertaistunut 40 TWh:iin (2005). Biokaasusta kerätyn sähkön määrä on myös kasvanut, mutta on yhä alle 20 TWh. Saksa ja Espanja todennäköisesti ovat
==Käyttö==
Saksan johtoasema tuulivoiman ja aurinkokennojen määrässä maailmassa perustuu sen syöttötariffeihin. Maissa, joissa syöttötariffeja ei ole käytössä, uusiutuvan energiaa käytetään vähemmän. Vuonna 2005 syöttötariffi oli voimassa 41 maassa tai osavaltiossa. Ensimmäisenä se otettiin käyttöön [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] (1978), [[Saksa]]ssa (1990) ja [[Sveitsi]]ssä (1991) ja Suomen naapurimaissa seuraavasti: [[Tanska]] (1993), [[Ruotsi]] (1998), [[Norja]] (1999), [[Latvia]] (2001), [[Liettua]] (2002) ja [[Viro]] (2003). Uusiutuvaa energiaa tuettiin politiikalla myös yli 16 kehitysmaassa, kuten [[Brasilia]], [[Kiina]], [[Egypti]], [[Intia]], [[Meksiko]], [[Thaimaa]] ja [[Uganda]] (2005).<ref name="REN21">[http://www.ren21.net/pdf/RE_GSR_2006_Update.pdf 2005: Record year for investments in renewable energy] {{Wayback|1=http://www.ren21.net/pdf/RE_GSR_2006_Update.pdf |päiväys=20090318230432 }} REN21: Renewables Global Status Report 2006 Update, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006</ref> Saksalaisen syöttötariffeja vertailevan raportin kuvassa 2.6 on eri maiden uusiutuvan energian tukijärjestelmät. Kuvan mukaan vain Suomella ja pienellä Maltan saarella on verokannustimet 2007.<ref name="
{| class="wikitable" style="float: right; margin-left: 10px"
! colspan="8" align=center style="background-color: #cfb;" | EU:n syöttötariffit 2006<ref
|-
! align= center style="background-color: #cfb;" | Maa
Rivi 44 ⟶ 49:
! align=center style="background-color: #cfb;" | Huom.
|-
| align=left | [[Espanja]] || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Alankomaat]] || align=right | 0,127d || align=right | 0,147 || align=right | 0,1 || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Irlanti]] || align=right | 0,058 || align=right | || align=right | 0,072 || align=right | 0,072 || align=right | 0,072 || align=right | 0,07 || align=right | 15 v.
Rivi 52 ⟶ 57:
| align=left | [[Italia]] || align=right | || align=right | 0,49 || align=right | || align=right | || align=right | || align=right | || align=right | 20 v.
|-
| align=left | [[Itävalta]] || align=right | 0,078 || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Kreikka]] || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Kypros]] || align=right | 0,095 || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Liettua]] || align=right | 0,064 || align=right | || align=right | 0,058 || align=right | 0,058 || align=right | 0,058 || align=right | || align=right | 10 v.
|-
| align=left | [[Luxemburg]] || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Portugali]] || align=right | 0,074 || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Ranska]] || align=right | 0,082c || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Saksa]] || align=right | 0,084b || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Slovenia]] || align=right | 0,06 || align=right | 0,375 || align=right | 0,061 || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Slovakia]] || align=right | 0,074 || align=right | 0,212 || align=right | 0,061 || align=right | 0,072 || align=right | 0,066 || align=right | 0,093 || align=right |
Rivi 74 ⟶ 79:
| align=left | [[Tanska]] || align=right | 0,072 || align=right | 0,08 || align=right | || align=right | 0,08 || align=right | 0,08 || align=right | 0,069 || align=right | 20 v.
|-
| align=left | [[Tšekki]] || align=right | 0,085 || align=right | 0,455 || align=right | 0,081 || align=right | 0,
|-
| align=left | [[Unkari]] || align=right | 0,094 || align=right | 0,094 || align=right | 0,094 || align=right | 0,094 || align=right | 0,094 || align=right | 0,094 || align=right |
|-
| align=left | [[Viro]] || align=right | 0,052 || align=right | 0,052 || align=right | 0,052 || align=right | 0,052 || align=right | 0,052 || align=right | 0,052 || align=right |
|-
|- colspan="8" align="left" | <small> tarkista ajankohtaisuus, syöttötariffit vaihtelevat mm. käyttöiän, inflaation, sijainnin ja huipputuntien mukaan, offshore: a0,091 b0,094 c0,13 d0,147</small>
Rivi 87 ⟶ 92:
Suomessa syöttötariffit ovat käytössä [[Uusiutuva_energia|uusiutuville energianlähteille]] kuten [[tuulivoima]]lle ja [[biokaasu]]lle, mutta ei aurinkovoimalle.
Tuulivoimalle maksetaan 83,5 euroa megawattitunnilta tavoitehintaa ja korotettua 105,30 €/MWh tavoitehintaa maksetaan tuulivoimalalle enintään 3 vuoden ajan (voimassa 31.12.2015 asti).<ref>http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/tuulivoima Tuulivoiman syöttötariffi-tuki. Motiva</ref>
Turpeen bonustariffijärjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa 2007 ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Tariffijärjestelmässä [[Fingrid]] maksaa bonuksen sähköntuottajalle mutkikkaan kaavan mukaan, jossa huomioidaan hiilen ja turpeen hinta ja päästömaksujen hinta. Korvaus kasvaa, jos hiilidioksidin päästömaksu nousee. Turpeen syöttötariffin aiheuttama lisäkustannus sähkönkäyttäjille on vuoden 2005 tilanteen mukaan laskettuna noin 0,009 senttiä [[wattitunti|kilowattitunnilta]]. Turpeen syöttötariffin on laskettu alentavan sähkön markkinahintaa joissain tilanteissa hieman, mutta kokonaisvaikutus on vuositasolla jonkin verran pienempi kuin järjestelmän kustannukset sähkönkäyttäjille.<ref>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060100</ref> Suomen turpeen bonustariffi poikkeaa tavanomaisesta syöttötariffista siten, että sähköntuottajan saama tuki vaihtelee markkinahinnan mukaan. Tavanomainen syöttötariffissa tuottaja saa kiinteän markkinahinnasta riippumattoman korvauksen. Turpeen bonustariffia saavat Suomessa Kanteleen Voima Oy (Haapaveden voimalaitos), Alholmens Kraft (Pietarsaaren voimalaitos), Vaskiluodon Voima (Seinäjoen voimalaitos) ja Oulun Energia▼
Hinta on noin kaksin-kolminkertainen vuoden 2013 keskimääräiseen markkinahintaan 41,15 €/MWh verrattuna. <ref>http://www.savonvoima.fi/SiteCollectionDocuments/Myynti/Spot_kuukausihinnat.pdf {{Wayback|1=http://www.savonvoima.fi/SiteCollectionDocuments/Myynti/Spot_kuukausihinnat.pdf |päiväys=20140413144152 }} Toteutuneet spot-hinnat Suomen hinta-alueella. Savon Voima Oyj</ref>
(Toppilan voimalaitos). Sähkön bonustariffin lisäksi lämmitysturpeen vero poistettiin Suomessa heinäkuussa 2005.<ref name="iea">Energy Policies of IEA Countries, Finland 2007 Review, OECD/IEA, 2008</ref>▼
▲Turpeen bonustariffijärjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa 2007 ja se on voimassa vuoteen 2010 asti. Tariffijärjestelmässä [[Fingrid]] maksaa bonuksen sähköntuottajalle mutkikkaan kaavan mukaan, jossa huomioidaan hiilen ja turpeen hinta ja päästömaksujen hinta. Korvaus kasvaa, jos hiilidioksidin päästömaksu nousee. Turpeen syöttötariffin aiheuttama lisäkustannus sähkönkäyttäjille on vuoden 2005 tilanteen mukaan laskettuna noin 0,009 senttiä [[wattitunti|kilowattitunnilta]]. Turpeen syöttötariffin on laskettu alentavan sähkön markkinahintaa joissain tilanteissa hieman, mutta kokonaisvaikutus on vuositasolla jonkin verran pienempi kuin järjestelmän kustannukset sähkönkäyttäjille.<ref>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060100</ref> Suomen turpeen bonustariffi poikkeaa tavanomaisesta syöttötariffista siten, että sähköntuottajan saama tuki vaihtelee markkinahinnan mukaan. Tavanomainen syöttötariffissa tuottaja saa kiinteän markkinahinnasta riippumattoman korvauksen. Turpeen bonustariffia saavat Suomessa Kanteleen Voima Oy (Haapaveden voimalaitos), Alholmens Kraft ([[Pietarsaaren voimalaitos]]), Vaskiluodon Voima ([[Seinäjoen voimalaitos]]) ja Oulun Energia
▲([[Toppilan voimalaitokset|Toppilan voimalaitos]]). Sähkön bonustariffin lisäksi lämmitysturpeen vero poistettiin Suomessa heinäkuussa 2005.<ref name="iea">Energy Policies of IEA Countries, Finland 2007 Review, OECD/IEA, 2008</ref>
[[IEA]]:n mukaan Suomen turpeen bonustariffi tekee tehottomaksi EU:n [[päästökauppa|päästökaupan]] markkinapaineen, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidi-intensiivisiä polttoaineita. IEA:n mukaan tariffi on suunniteltu nimenomaan tähän tarkoitukseen ympäristötavoitteiden saavuttamiselle haitallisin vaikutuksin. Järjestö suositteleekin, että Suomi luopuu turpeen syöttötariffeista 2010.<ref name="iea"/>
Rivi 94 ⟶ 102:
==Aurinkokennot==
European Photovoltaic Industry Association:in (EPIA) mielestä syöttötariffin käyttöönotto aurinkokennoille on
Tutkimuksen mukaan 0,71 % Euroopan maa-alasta riittää koko Euroopan sähkön tuottamiseen aurinkokennoilla.<ref>[http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/doc/paper/2004-eupvsec_suri-huld-dunlop_paper.pdf Regional differences of the PV electricity production in EU25 countries] M. Suri, T.A. Huld ja E.D. Dunlop 2004</ref> Suomessa ongelmana on sähkön kulutuksen ja aurinkosähkön tuotannon eriaikaisuus ==Maat==
{| class="wikitable" style="float: right; margin-left: 10px"
! colspan="5" align=center | Syöttötariffia käyttävät maat ja alueet<ref name="REN212007">[http://www.ren21.net/pdf/RE2007_Global_Status_Report.pdf Renewables 2007 Global Status Report] {{Wayback|1=http://www.ren21.net/pdf/RE2007_Global_Status_Report.pdf |päiväys=20080529090731 }}, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008, s. 43</ref><ref>[http://www.ren21.net/globalstatusreport/g2009.asp Renewables Global Status Report: Energy Transformation Continues Despite Economic Slowdown] {{Wayback|1=http://www.ren21.net/globalstatusreport/g2009.asp |päiväys=20090518143530 }} REN 21 Pariisi 13.5.2009</ref>
|-
! align=right | Nro
Rivi 137 ⟶ 147:
| align=right | 43 || align=right | 2006 || align=left | Ontario (Kanada), [[Argentiina]],<br> [[Thaimaa]]
|-
| align=right | 49 || align=right | 2007 || align=left | Etelä-Australia (Australia), [[Kroatia]], [[Albania]],<br> [[Bulgaria]], [[Pohjois-Makedonia]], [[Uganda]]
|-
| align=right | 61 || align=right | 2008 || align=left |
Rivi 146 ⟶ 156:
|-
|}
{{clear}}
{| class="wikitable" style="float: right; margin-left: 10px"
! colspan="5" align=center | Renewable Portfolio Standard <br> RPS Politiikkaa käyttävät maat ja alueet<ref name="REN212007"
|-
! align=right | Nro
Rivi 183 ⟶ 193:
|-
|}
{{clear}}
== Lähteet ==▼
== Katso myös ==
* [[Uusiutuva energia]]
* [[Tuulivoima Saksassa]]
▲== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/projects/rexpansion/050620_ewea_report.pdf Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU] The European Wind Energy Association EWEA 5/2005
* [http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/torjuminen/ohjauskeinot.html ilmasto.org syöttötariffeista] {{Wayback|1=http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/torjuminen/ohjauskeinot.html |päiväys=20070530034920 }}
* [http://www.iea-pvps.org/ Photovoltaic power systems programme, Annual report 2006]
* [http://www.gwec.net/fileadmin/documents/Publications/gwec-2006_final_01.pdf Global Wind 2006 Report] {{Wayback|1=http://www.gwec.net/fileadmin/documents/Publications/gwec-2006_final_01.pdf |päiväys=20070927143105 }} Global Wind Energy Council GWEG
* [http://www.feed-in-cooperation.org/images/files/best_practice_paper_final.pdf Evaluation of different feed-intariff design options, Best practice paper for the International Feed-in Cooperation] {{Wayback|1=http://www.feed-in-cooperation.org/images/files/best_practice_paper_final.pdf |päiväys=20210128095231 }} Fraunhofer Institute, Saksa BMU (2007) 80 s.
* [http://www.wind-works.org/FeedLaws/TableofRenewableTariffsorFeed-InTariffsWorldwide.html Tables of Renewable Tariffs or Feed-In Tariffs Worldwide] {{Wayback|1=http://www.wind-works.org/FeedLaws/TableofRenewableTariffsorFeed-InTariffsWorldwide.html |päiväys=20071229183052 }} Paul Gipe
* [http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id91705.html Syöttötariffien uskotaan lisäävän uusiutuvan energian tuotantoa] YLE 26.5.2008
Rivi 207 ⟶ 215:
[[Luokka:Energiantuotanto]]
[[Luokka:Energiapolitiikka]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||