Ero sivun ”Pääministeri” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(39 välissä olevaa versiota 22 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee virkanimikettä. Pääministeri on myös [[Pääministeri (elokuva)|elokuva]].}}
[[Tiedosto:
'''Pääministeri''', aikaisemmin myös '''ministeripresidentti'''<ref>Tietosanakirja (1909), artikkeli ministeripresidentti</ref> on
Myös ei-itsenäisellä alueella voi olla oma pääministerinsä, mm. ainakin osalla [[Kanadan provinssit ja territoriot|Kanadan provinsseista]] sekä [[Färsaaret|Färsaarilla]].
== Pääministeri monarkioissa ==
Useimmissa [[Presidentialismi|presidentialistisissa]] tasavalloissa ei ole erikseen pääministerin virkaa, vaan presidentti on paitsi maan myös sen hallituksen johtaja. Näitä maita ovat esimerkiksi lähes kaikki Amerikan maat. On kuitenkin myös presidentiaalisia maita, joissa on pääministerin virka. Näissä maissa pääministerin asema on erilainen kuin parlamentaarisissa maissa siinä, että hänen ei tarvitse nauttia parlamentin tukea. Sen sijaan hänellä on oltava presidentin luottamus. On myös parlamentaarisia maita, joilla ei ole pääministeriä, esim. Etelä-Afrikka. Näissä maissa samoin kuin useimmissa presidentiaalisissa maissa presidentti on myös hallituksen päämies mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen (presidentin ja ministerien) täytyy nauttia parlamentin luottamusta.▼
Nykyaikaisissa [[parlamentarismi|parlamentaarisissa]] [[Monarkia|monarkioissa]] (kuten useimmissa Euroopan monarkioissa, [[Thaimaa]]ssa ja [[Japani]]ssa) pääministeri on poliittisesti tärkein henkilö, eikä monarkki (yleensä kuningas tai kuningatar, Japanissa [[Japanin keisari|keisari]]) käytä laajaa valtaa, vaan hänen tehtävänsä ovat enimmäkseen edustus- ja seremoniatehtäviä. Esim. [[Ruotsi]]n vuodesta 1975 voimassa olleen valtiosäännön mukaan [[Ruotsin hallitsija|monarkki]] ei käytä edes muodollista toimeenpanovaltaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa taas [[Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija|monarkilla]] on periaatteessa erittäin laajat valtaoikeudet, mutta hän käyttää niitä niukasti ja delegoi ylimmän vallan [[Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri|pääministerille]], jonka kanssa keskustelee säännöllisesti. Sen sijaan [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Aasia]]ssa on myös parlamentaarisia monarkioita, joissa monarkki myös käyttää merkittävää poliittista valtaa. Parlamentaarisissa monarkioissa pääministerin, kuten muidenkin ministerien, on nautittava parlamentin luottamusta ja yleensä hän on parlamentin jäsen, kansanedustaja. Myös osassa [[absoluuttinen monarkia|Absoluuttisista monarkioista]] kuten [[Swazimaa]]ssa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-6840855| Nimike = Afrikan viimeinen kuningasvaltio valitsee parlamentin, kaikki valta pysyy kuninkaalla| Tekijä = Anniina Wallius| Ajankohta = 20.9.2013| Julkaisija = Yle| Viitattu = 6.6.2023}}</ref> on pääministeri, jonka monarkki nimittää.
== Pääministeri tasavalloissa ==
[[Suomi|Suomessa]] on yritetty hioa [[Suomen tasavallan presidentti|presidentin]] ja [[Suomen pääministeri|pääministerin]] vastuualueita, mutta edelleenkin niissä on pieniä päällekkäisyyksiä. Presidentin valtaoikeuksia on pyritty kaventamaan [[1980-luku|1980-luvulta]] lähtien.<ref>http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/saako_presidentti_hajottaa_eduskunnan_54956.html#media=54960</ref>. Tämä on johtanut pääministerin aseman vahvistumiseen. Erityisesti vuosien [[2000]] ja [[2012]] [[Suomen perustuslaki |perustuslaki]]uudistuksissa pääministerin asema vahvistui. Presidentillä ei enää juuri ole sisäpoliittista valtaa, ja hän toimii kotimaassa lähinnä valtion keulakuvana ja virallisten tapahtumien [[isäntä]]nä. Silti vieläkin presidentillä on laajat nimitysoikeudet, presidentti osallistuu [[valtioneuvosto]]n toimintaan ja hän johtaa [[Suomen ulkopolitiikka]]a ja on edustuksellinen valtionpäämies.▼
[[Tasavalta|Tasavalloissa]] pääministerin valtaoikeudet vaihtelevat suuresti. Osassa parlamentaarisista tasavalloista, joissa on pääministeri, pääministerin valtaoikeudet ovat lähes tai kokonaan yhtä suuret kuin valtion virallisen päämiehen (useimmiten [[presidentti|presidentin]]). Osassa tasavalloista (esim. Saksassa ja Irlannissa, nykyisin myös Suomessa) pääministeri on selvästi ylin vallankäyttäjä ja presidentin asema on ensisijaisesti edustuksellinen. Näin ollen osa tasavalloista (pääosa näistä on Euroopassa) muistuttaa Euroopan parlamentaarisia monarkioita. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin valtaoikeudet ovat presidentin oikeuksia huomattavasti pienemmät. Tällaista järjestelmää, jossa on sekä presidentillisen että parlamentaarisen järjestelmän piirteitä, kutsutaan myös [[semipresidentialismi]]ksi. Semipresidentiaalisia maita ovat esimerkiksi [[Ranska]], [[Venäjä]] ja [[Ukraina]]. Myös Suomen järjestelmän katsotaan olleen semipresidentiaalinen vanhan valtiosäännön voimassaoloaikana (1919–2000). Samoin kuin parlamentaarisissa monarkioissa, parlamentaarisissa tasavalloissa, joissa on pääministerin virka, (mukaan lukien semipresidentiaaliset maat) pääministerin on nautittava parlamentin luottamusta ja hän on yleensä samalla kansanedustaja.
▲Useimmissa [[Presidentialismi|
== Viitteet ==▼
== Suomen pääministeri ==
{{pääartikkeli|[[Suomen pääministeri]]}}
▲[[Suomi|Suomessa]] on yritetty hioa [[Suomen tasavallan presidentti|presidentin]] ja [[Suomen pääministeri|pääministerin]] vastuualueita, mutta edelleenkin niissä on pieniä päällekkäisyyksiä. Presidentin valtaoikeuksia on
== Lähteet ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
[[Luokka:Hallitukset]]
[[Luokka:Pääministerit|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
|