Ero sivun ”Fyllokinoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
p lisätty Luokka:Kinonit HotCat-työkalulla |
||
| (24 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
{{lääketietolaatikko|
|IUPAC_nimi=2-metyyli-3-[(E,7R,11R)-3,7,11,15-tetrametyyliheksadek-2-enyyli]naftaleeni-1,4-dioni
|kuva=Phyllochinon.svg
|width=300
|ATC_prefiksi=B02
|ATC_suffiksi=BA01
|PubChem=5284607
|DrugBank=DB01022
|kemiallinen_kaava=
|C=31|H=46|O=2
|moolimassa=450.696 g/mol
|synonyymit=3-fytyylimenadioni<ref name=":s">{{Kirjaviite|Tekijä=S Budavari et al|Nimeke=The Merck index|Vuosi=1996|Sivu=1580|Selite=12. painos|Julkaisija=Merck|Tunniste=[[OCLC]]: 34552962|Isbn=9780911910124}}</ref>
|tiheys=0.964<ref name=":c"/>
|sulamispiste=-20
|sulamishuomiot=<ref name=":c">{{Kirjaviite|Tekijä=WM Haynes et al|Nimeke=CRC handbook of chemistry and physics|Vuosi=2014|Kappale=3|Sivu=550|Selite=95. painos|Julkaisija=CRC Press|Isbn=9781482208689}}</ref>
|kiehumispiste=100
|kiehumis_ylempi=120
|kiehumishuomiot=hajoaa kiehumatta<ref name=":e"/>
|liukoisuus=liukenematon<ref name=":c"/>
|biosaatavuus=80 % (nieltynä ruuan kanssa)<ref name=":u"/>
|proteiinisitoutuminen=
|metabolismi=pääosin maksassa ([[β-oksidaatio]], [[glukuronidaatio]])<ref name=":u">{{Lehtiviite|Otsikko=Dietary reference values for vitamin K|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2017|Vuosikerta=15|Numero=5|Doi=10.2903/j.efsa.2017.4780|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2017.4780}} {{Wayback|1=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2017.4780 |päiväys=20190808204817 }}</ref>
|eliminaation_puoliintumisaika=0.22–8 h ([[veriplasma|plasma]]/[[seerumi]]), 1.8–215 h (kudokset)<ref name=":u"/>
|ekskreetio=pääosin ulosteessa, vähemmässä määrin virtsassa<ref name=":u"/>
|raskauskategoria=C(US)<ref name=":d">{{Verkkoviite|osoite=https://www.drugs.com/monograph/phytonadione.html|nimeke=Phytonadione|julkaisu=Drugs.com|viitattu=2019-08-11}}</ref>
|resepti_FI=Itsehoitovalmiste
|valmisteen_antotapa=nieltynä, pistoksena lihakseen tai verenkiertoon)<ref name=":d"/>
}}
'''Fyllokinoni''' eli '''K<sub>1</sub>-vitamiini''' koostuu [[menadioni]]sta. Tämän [[Hiili|hiilessä]] 2 on [[fytaani]], jonka 2'-3'-sidos [[metyyli]]n kohdalla on [[E,Z-isomeria|E,Z-isomeriaa]] ilmentävä [[kaksoissidos]]. 2 muuta fytaanin metyyliä sitovista hiilistä ovat [[Kiraliakeskus|kiraliakeskuksia]]. Luonnossa on vain 2'''E'',7''<nowiki/>'R'',11'''R''-isomeeriä.<ref name=":e"/> Keinotekoista [[rasemaatti]]a saatetaan kutsua '''fytonadioniksi''' tai '''fytomenadioniksi'''.<ref name=":0"/>
[[Kasvit]], [[levät]] ja [[syanobakteerit]] tuottavat fyllokinonia. Näissä se on [[Kloroplasti|kloroplasteissa]] osa [[fotosynteesi]]ä. Fyllokinoni toimii [[elektroninsiirtoketju]]issa elektronien siirtäjänä, sillä se voi [[Pelkistyminen|pelkistyä]] [[kinoli]]ksi ja hapettua taas [[kinoni]]ksi. Ruoka-aineista fyllokinonia on eniten lehtevissä vihreissä vihanneksissa, kuten [[lehtikaali]]ssa ja [[Pinaatti|pinaatissa]], sekä joissain levissä, kuten [[wakame]]ssa. Sitä on paljon myös kasviöljyissä, kuten [[Soijaöljy|soija]]- ja [[rapsiöljy]]issä. Fyllikinonia on usein vain vähän eläinperäisissä ruoka-aineissa, joissa on kuitenkin usein paljon K2-vitamiinia.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=TDC Tarento et al|Otsikko=A potential biotechnological process for the sustainable production of vitamin K1|Julkaisu=Critical Reviews in Biotechnology|Ajankohta=2019|Vuosikerta=39|Numero=1|Sivut=1–19|Pmid=29793354|Doi=10.1080/07388551.2018.1474168|Issn=0738-8551|www=https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/07388551.2018.1474168}}</ref> Fyllokinonin imeytyvyys kasviksista suolistossa on usein vain 5–10 %,<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=C Vermeer et al|Otsikko=Menaquinone content of cheese|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2018|Vuosikerta=10|Numero=4|Pmid=29617314|Doi=10.3390/nu10040446|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5946231/}}</ref> sillä se on tiukasti kiinni [[tylakoidi]]kalvoissa.<ref name=":w"/>
Fyllokinonia käytetään muun muassa vastasyntyneiden ja aikuisten K-vitamiinipuutoksen hoitoon sekä [[varfariini]]n tapaisten [[antikoagulantti]]en myrkytysten hoitoon.<ref name=":e"/>
==Kemia==
Fyllokinoni on keltainen viskoosi neste, joka [[Absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorboi]] [[UV-säteily]]ä ja violettia [[valo]]a naftokinoninsa takia. Se hajoaa kiehumatta, mutta sitä voidaan [[Tyhjötislaus|tyhjiötislata]]: se kiehuu esimerkiksi 133 [[Pascal (yksikkö)|Pa]] paineessa 140–145 °C:ssa.<ref name=":e">{{Kirjaviite|Tekijä=M Eggersdorfer et al|Nimeke=Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry|Vuosi=2000|Kappale=Vitamins|Sivu=47–67|Julkaisija=American Cancer Society|Isbn=9783527306732|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/14356007.a27_443}}</ref> Sen 25 °C [[taitekerroin]] 1.5250. Se on liukenematon veteen, liukoinen [[etanoli]]in, [[dietyylieetteri]]in, [[asetoni]]in, [[petrolieetteri]]in, [[bentseeni]]in, [[kloroformi]]in.<ref name=":c"/>
Luonnon fyllokinonin [[stereoisomeria]] on 2'''E'',7''<nowiki/>'R'',11''<nowiki/>'R''. Synteettisesti tuotetussa fyllokinonissa voi olla vitamiinina toimimatonta ''Z''-isomeeriä, mutta tällöinkin ''E''-isomeeri on [[Rasemaatti|rasemaatissa]] usein yleisempi.<ref name=":s"/>
===Reaktiot===
Fyllokinoni on vakaa hapen, veden tai laimeiden happojen läsnäollessa. Se hajoaa [[Auringonvalo|auringonvalon]], emästen tai [[pelkistin]]ten vaikutuksesta.<ref name=":s"/>
[[Tiedosto:Vitamin-K-Epoxid.svg|vasen|pienoiskuva|150x150px|1,3-Epoksidi.]]
[[Tiedosto:Vitamin K reduziert.svg|vasen|pienoiskuva|150x150px|Kinoli.]]
Eliöissä fyllokinoni läpikäy K-vitamiinina toimiessaan entsymaattisesti kolmivaiheisen reaktiosarjan. Sarjassa sen [[kinoni]]muoto ([[CAS-numero]] 572-96-3) muuntuu 2,3-[[epoksidi]]ksi (CAS 25486-55-9), sitten [[kinoli]]ksi (CAS 572-96-3) ja taas kinoniksi. Samat reaktiot saadaan aikaan laboratoriossa. Fyllokinonin kinonirengas voidaan hapettaa 2,3-epoksidiksi [[vetyperoksidi]]n avulla käytettäessä liuottimena [[etanoli]]a, johon on lisätty [[natriumkarbonaatti]]a. Epoksidi tai kinonirengas voidaan pelkistää kinoliksi [[rikkihapoke]]tta käyttäen. Kinoni voidaan pelkistää kinoliksi myös [[vety]]kaasua ja [[Lindlar-katalyytti]]ä käyttäen.<ref name=":e"/>
Pelkistävä [[asetylaatio]] etikkahapon avulla tuottaa fyllokinonista diasetaatti[[esteri]]n (CAS 604-87-5).<ref name=":e"/>
===Analyysi===
Fyllokinonin ja monien muiden K-vitamiinien läsnäolo voidaan testata lisäämällä niihin [[natriumetoksidi]]a, joka värjää niitä violetinsinisiksi. Väri muuttuu aikaa myöden punaiseksi ja sitten ruskeaksi. Tätä sanotaan ns. Dam-Karrer-testiksi. Kirkas sininen väri saadaan aikaan myös lisättäessä [[natriumdietyyliditiokarbamaatti]]a. Vakaa oranssi väri saadaan aikaan lisättäessä [[5-imino-3-tiokso-1,2,4-ditioatsolidiini]]a (CAS 6846-35-1) – tätä sanotaan ns. Schilling-Dam-testiksi.<ref name=":e"/>
Ruokien, veren, kudosten ja muiden näytteiden fyllokinonipitoisuuksia mitataan lähinnä [[HPLC]]:llä.<ref name=":e"/>
===Valmistus===
Teollisesti menadionia tuotetaan hapettamalla [[2-metyylinaftaleeni]]a. Fyllokinonia tuotettaessa menadioni esimerkiksi pelkistetään happamissa oloissa [[menadioli]]ksi (CAS 481-85-6). Tämän hiilen numero 1 [[OH-ryhmä]] tai molemmat OH-ryhmät [[Suojaryhmä|suojataan]] [[Esteröinti|esteröimällä]] ne esimerkiksi [[bentsoehappo]]jen avulla ei-toivottujen reaktioiden estämiseksi. Jos molemmat on esteröity, toinen esteri hiilestä 4 [[Hydrolyysi|hydrolysoidaan]] valikoivasti OH-ryhmäksi – muodostuu [[Steerinen este|steerisesti]] vähemmän estynyt johdannainen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=SD Van Arnum|Nimeke=Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology|Vuosi=2000|Sivu=5|Julkaisija=John Wiley & Sons, Inc.|Isbn=9780471238966|www=https://doi.wiley.com/10.1002/0471238961.2209200101181421.a02}}</ref><ref name=":0"/> Tämä [[Kondensaatioreaktio|kondensoidaan]] [[isofytoli]]n (CAS 505-32-8) kanssa katalysoimalla reaktiota kuumentamalla ja käyttäen sopivaa [[Lewis-happo]]a, kuten [[booritrifluoridietraatti]]a. Sitten esterin suojaus poistetaan [[Saippuoiminen|saippuoimalla]] se tavallisesti [[natriumhydroksidi]]a ja [[metanoli]]a käyttäen. Tuote hapetetaan ilman hapessa tai katalyyttisesti usein [[hopeaoksidi]]lla fyllokinoniksi. Sivutuotteena voi muodostua 10–20 % vitamiinina toimimatonta ''Z''-isomeeriä.<ref name=":0"/>
==Käyttö==
Fyllokinoni on yleisin lääketieteessä käytetty K-vitamiini. Vitamiinit ylläpitävät kehon kykyä hyydyttää verta. Fyllokinonia annetaan siksi monissa maissa vastasyntyneille ihmisille K-vitamiinipuutoksen aiheuttamien vakavien verenvuotojen ehkäisemiseksi ja puutoksen hoitoon [[lipidi]]en imeytymishäiriöistä poteville aikuisille – aikuisilla häiriö voi johtua vaikkapa [[sappitie]]tukoksesta tai [[haima]]n vajaatoiminnasta. Fyllokinonia käytetään myös tiettyjen [[antikoagulantti]]en myrkytysten hoitoon ja verenvuotoa ehkäisevänä aineena ennen leikkauksia, joissa vuoto voi olla runsasta, kuten [[sappirakko]]leikkauksissa.<ref name=":e"/>
5–10 vastasyntyneellä 100 000:sta ilmenee K-vitamiinipuutoksesta johtuvaa verenvuotoa.<ref name=":0"/> Suomessa ja monissa muissa maissa fyllokinonia annetaan siksi yksittäisenä 0.5–2 milligramman (mg) lihaspistoksena pian syntymän jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/vastasyntyneiden_k-piikki_arveluttaa_vanhempia/6547689|nimeke=Vastasyntyneiden K-piikki arveluttaa vanhempia|Tekijä=H Holopainen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-07-24}}</ref><ref name=":w">{{Kirjaviite|Tekijä=B Caballero et al|Nimeke=Encyclopedia of human nutrition|Vuosi=2013|Kappale=Volume 4|Sivu=398–403|Selite=3. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780123750839}}</ref> Joskus pistos annetaan [[laskimo]]on tai suun kautta useana isompana annoksena noin kuukauden aikana.<ref name=":17">{{Verkkoviite|osoite=http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/5/10740845.pdf|nimeke=Konakion Novum 10 mg/ml injektioneste, liuos|viitattu=12.8.2019|arkisto=https://web.archive.org/web/20190812052522/http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/5/10740845.pdf|arkistoitu=12.8.2019}}</ref> Monissa maissa lisäksi [[Äidinmaidonkorvike|äidinmaidonkorvikkeisiin]] lisätään fyllokinonia noin 50–125 µg/l.<ref name=":w"/>
Fyllokinoni tehoaa myrkytyksiin niiden antikoagulanttien kohdalla, jotka estävät [[γ-glutamyylikarboksylaasi]]n suorittamaa γ-karboksylaatiota, jota muun muassa tietyt [[hyytymistekijät]] vaativat aktivoitumiseensa. Näitä antikoagulantteja ovat [[kumariini]]t, kuten [[varfariini]], [[asenokumaroli]] ja [[fenprokumoni]]. Fyllokinoni ei tehoa myrkytyksiin, jotka johtuvat esimerkiksi [[hepariini]]sta tai Xa-hyytymistekijää eli [[Stuart-Prower-tekijä]]ä suoraa estävistä aineista, kuten [[rivaroksabaani]]sta tai [[apiksabaani]]sta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RH Gorp, LJ Schurgers|Otsikko=New insights into the pros and cons of the clinical use of vitamin K antagonists (VKAs) versus direct oral anticoagulants (DOACs)|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2015|Vuosikerta=7|Numero=11|Sivut=9538–9557|Pmid=26593943|Doi=10.3390/nu7115479|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4663607/}}</ref> Myrkytyksessä fyllokinonia annetaan suun kautta aluksi 2.5–10 mg tai jopa 25 mg. Vain harvoin vaaditaan 50 mg annoksia. Lisätarve todetaan oireiden tai verikokeiden perusteella. Uusi annos annetaan tarvittaessa usein 12–48 tunnin kuluttua aiemmasta. Jos annos annetaan pistoksena suoneen, ihon alle tai lihakseen, toistetaan pistos 6–8 tunnin välein.<ref name=":d"/>
==Terveysvaikutukset==
Vuonna 2021 julkaistussa yli 50 000 tanskalaista käsittäneessä väestötutkimuksessa havaittiin, että sillä viidenneksellä, jonka K1-vitamiinin saanti oli suurinta, esiintyi 21 prosenttia vähemmän sydänsairauksia kuin niillä, joiden saanti oli pienintä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Jamie W. Bellinge, Frederik Dalgaard, Kevin Murray, Emma Connolly, Lauren C. Blekkenhorst, Catherine P. Bondonno|Otsikko=Vitamin K Intake and Atherosclerotic Cardiovascular Disease in the Danish Diet Cancer and Health Study|Julkaisu=Journal of the American Heart Association|Numero=0|Sivut=e020551|Doi=10.1161/JAHA.120.020551|www=https://www.ahajournals.org/doi/10.1161/JAHA.120.020551}}</ref>.
==Katso myös==
*[[Menakinonit]]
==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
*[https://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/compound/5284607 PubChem: Vitamin K1]
*[https://www.drugbank.ca/drugs/DB01022 DrugBank: Phytonadione]
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB03555 HMD: Vitamin K1]
*[https://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?C02059 KEGG: Phylloquinone]
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/chemicals/show/60296 Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Phylloquinone]
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/duo13327 | Nimeke = K-vitamiini: koagulaatiosta kalkkiutumiseen| Tekijä = Paakkari, I| Tiedostomuoto = | Selite = Euroopan elintarvikeviraston saantisuositus| Julkaisu =Lääketieteellinen aikakauskirja duodecim| Ajankohta = 2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.2.2023 | Kieli = }}
{{Vitamiinit}}
[[Luokka:K-vitamiinit]]
[[Luokka:Vastamyrkyt]]
[[Luokka:WHO:n tärkeimmät lääkkeet]]
[[Luokka:Kinonit]]
| |||