Ero sivun ”Muistitekniikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pari lausetta vähän siistimmin ja epäolennaista pois, yleistä korjailua ja muotoilua, interwiki, luokka:muisti. |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
| (20 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
'''Muistitekniikka''' on muistamisen helpottamiseksi kehitetty menetelmä, jolla pyritään tehostamaan asioiden tallentamista ihmisen [[muisti]]in ja niiden palauttamista mieleen. Muistitekniikat perustuvat yleensä mielleyhtymien ja merkitysten luomiseen. Muistitekniikat ovat erityisiä tekniikoita, eikä niillä viitata sellaisiin yleisesti tunnettuihin tapoihin tehostaa muistamista kuten toisto, kertaaminen, [[ymmärtäminen]] tai ryhmittely.
==Periaatteet==
Muistitekniikat perustuvat yleensä [[Assosiaatio|assosiaatioiden]] eli mielleyhtymien ja merkitysten luomiseen. Mielleyhtymät voivat olla sanallisia tai kuvallisia. Muistettava asia voidaan yhdistää johonkin valmiiksi tuttuun asiaan tai asioiden sarjaan, tai merkityksetön asia (kuten numerosarja) voidaan muuttaa joksikin merkitykselliseksi asiaksi, joka on helppo palauttaa mieliin. Muistitekniikat toimivat parhaiten silloin kun käytetään itse keksittyjä mielleyhtymiä ja kun visuaalinen mielleyhtymä on mahdollisimman mieleenpainuva (kuten erikoinen, outo, räväkkä, jopa roisi). Muistitekniikoiden on todettu usein olevan tavallista ulkoa opettelua tehokkaampi tapa opetella asioita, joskin niiden teho riippuu muun muassa käyttäjänsä harjaantumisen tasosta.<ref>Higbee, s. 93–94, 107</ref>
==
[[Paikkamenetelmä]] on yksi vanhimmista tunnetuista muistitekniikoista. Menetelmä kehitettiin Kreikassa n. 500 eaa. ja se oli niin [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] kuin [[Antiikin Rooma|antiikin Rooma]]ssakin [[Oraattori|oraattorien]] laajalti käyttämä. Muistitekniikoihin löytyy lukuisia viittauksia kirjallisuudesta kaikilta ajoilta, niin suosittelevia kuin paheksuviakin. Muistitekniikoita alettiin tutkia tieteellisesti 1960-luvulla.<ref>Higbee, s. 144–145</ref>
Nykyajan [[Muistiurheilu|muistiurheilijat]] käyttävät muistitekniikoita muistikilpailuissa.<ref name=”kilov”>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.happyandwell.com.au/secrets-memory-athletes-guest-blogger-daniel-kilov | Nimeke = The secrets of memory athletes by Guest Blogger Daniel Kilov | Tekijä = Daniel Kilov | Ajankohta = 17.12.2014 | Julkaisu = Happy + Well | Viitattu = 30.7.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160718031157/http://www.happyandwell.com.au/secrets-memory-athletes-guest-blogger-daniel-kilov | arkistoitu = 18.7.2016 }}</ref>
==Yleisimpiä muistitekniikoita ja tunnetuimpia käyttötarkoituksia==
*[[Muistisääntö]]
**Luodaan muistettavasta asiasta lyhenne tai loru
**Soveltuu lyhyihin listoihin
**Esimerkki: kuukaudet joissa on vain 30 päivää ovat "ke-sy mar-hu"
*[[Paikkamenetelmä]]<ref name="psyksanasto" /><ref>Higbee, s. 144–156</ref>
**Asiat sijoitetaan tuttuun sijaintiin tai tutulle reitille ja yhdistetään sillä oleviin asioihin oikeassa järjestyksessä
**Soveltuu [[Puhe (esitys)|puhe]]isiin
*Ketjutekniikka<ref>Higbee, s. 133–134</ref>
**Kahden peräkkäisen asian välille luodaan visuaalinen yhteys
**Soveltuu listoihin tai vieraan kielen sanastoon
*Naulakkotekniikka<ref name="psyksanasto">[http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/psykologia/avoinsanasto.htm Psykologian sanasto]</ref><ref>Higbee, s. 157–171</ref>
**Asiat yhdistetään numeroihin jo aikaisemmin valmiiksi yhdistettyihin mielikuviin
**Soveltuu listoihin, etenkin numeroituihin
*Konsonanttitekniikka<ref>Higbee, s. 172–178</ref>
**Numerot muutetaan ennalta määritellyiksi konsonanteiksi, joista muodostetaan omavalintaisten vokaalien avulla sanoja, jotka voivat vuorostaan muodostaa ketjuja
**Soveltuu ei-merkityksellisten asioiden kuten numerosarjojen opetteluun
==
*Tekniikan opettelu voi viedä niin kauan aikaa, että se ei maksa vaivaa, jos sitä käytetään harvoin<ref name="rajoitukset-higbee">Higbee, s. 114–121</ref>
*Yhden mielleyhtymän teko kestää 2–7 sekuntia, mikä voi olla joissain tilanteissa liian hidasta<ref name="rajoitukset-higbee" />
*Abstrakteista käsitteistä on vaikea luoda visuaalisia mielikuvia<ref name="rajoitukset-higbee" />
*Monet ihmiset eivät kykene visuaalisten mielleyhtymien luomiseen, etenkään vanhukset<ref name="rajoitukset-higbee" />
*Mielleyhtymien luominen ei sovellu sanatarkkaan ulkoa opetteluun kuten runoihin<ref name="rajoitukset-higbee" />
*Mielleyhtymät voivat sekaantua keskenään<ref name="rajoitukset-higbee" />
*Tekniikoiden oppiminen vaatii hyvää perehdytystä<ref name="rajoitukset-higbee" />
*Käyttäjät palaavat herkästi vanhoihin ja tehottomiin oppimistapohinsa<ref name="rajoitukset-higbee" />
==Arvostelua==
*Muistitekniikoita on vaikea soveltaa mihinkään oikeasti hyödylliseen<ref name="kritiikki-higbee">Higbee, s. 122–130</ref>
*Ne eivät paranna asian ymmärtämistä vaan sopivat vain ulkoa opetteluun<ref name="kritiikki-higbee" />
*Ne kuormittavat muistia, koska ne perustuvat opeteltaviin järjestelmiin tai avainsanoihin<ref name="kritiikki-higbee" />
*Niiden unohtaminen jättää käyttäjänsä avuttomaksi<ref name="kritiikki-higbee" />
*Ne ovat vain "temppuja" eivätkä todellista osaamista<ref name="kritiikki-higbee" />
==Lähteet==▼
*Kenneth L. Higbee, ''Your Memory: How It Works & How To Improve It'', Marlowe & Company, 2001, 2. painos
===
{{Viitteet}}
▲==Lähteet==
[[Luokka:Muisti]]
| |||